Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. marraskuuta 2025
Totta kai hän ymmärtänee, etteivät sinun kätesi ole yhtä lujat kuin meidän, siihen et sinä mahda mitään; sen olet perinyt äidiltäsi, joka oli herrassukua ja se tulee sinun tukholmalaisesta kasvatuksestasi... Kas niin, mennään kotiin, älä nyt ole itsepäinen, Meri! Päästäkää minut, Larsson, tuolla tulee hän itse! huudahti Meri, riuhtasihe irti, tarttui sirppiin ja alkoi leikata.
Se on ainoa keino, mikä nyt enää voi teitä auttaa, huusi Larsson ankarasti. Kapteeni kaivoi vapisevin käsin esille tuon pienen kuparisormuksen, jota hän kantoi nauhassa kaulassaan. Hyvä, sanoi Larsson. Nyt saatte mennä.
Paksuun tukkaansa pujotetussa myrttikruunussa kantoi hän morsiuslahjaa, jonka kuningas itse äskettäin oli lähettänyt, ja se oli iso, pieneen, mutta välkkyvään timanttiseen kreivinkruunuun kiinnitetty kultaneula. Ei koskaan ollut Ester Larsson ollut näin kaunis, mutta ei koskaan niin nöyräkään sisimmässä sydämessään.
Annetaan sen asian olla vielä toistaiseksi, vastasi Larsson. Te olette kertonut minulle tapauksen, mutta kuka takaa, että siinä on ainoakaan sana totta? Antakaapa tänne se, jota sanotte onnenkaluksenne, että kerrankin saisin minäkin nähdä, miltä semmoinen näyttää. Kapteeni nauroi. Ei, taattoseni, sanoi hän, teidän kettunne ei pure minun hanheani. Ei, ei vanhaa laivarottaa niinkään vain petetä.
Vanha Larsson oli tällä välin tullut katsahtaneeksi Eerikin käteen ja alkanut samassa kovasti vapista, muuttuen kasvoiltaan tuhkanharmaaksi.
Minä tulen, sanoi Larsson, eilisen välipuheemme mukaan kuulemaan sopimuksemme lähempiä ehtoja, sekä samalla saamaan vakuutusta siitä, kestääkö herra tohtorin taito koetuksen. En muista tehneemme mitään välipuhetta, vastasi tohtori kylmästi.
Suurta taitoa ei tarvittu tämän rehellisen miehen vakuuttamiseksi siitä, että hän eikä kukaan muu oli niiden suurten maatilain oikea omistaja, jotka Larsson oli ostanut veljensä tyttäriltä aivan polkuhinnasta, kuten kerrottiin.
Rovasti Larsson oli kuitenkin niin täydellinen vastakohta hurskaalle tyttärellensä Cecilialle kuin maan tomusta muodostunut vatsa voipi olla taivaan kirkkaalle silmälle. Hän oli jättiläiskokoinen vanhus, kahden seitsemättä vanha, leppeä ja muhoileva, hyvin harrasmielinen, kun niin tarvittiin, mutta ei milloinkaan ajatellut muuta kuin omaa etuaan.
Taivas varjelkoon minua tahtomasta järkyttää valtiollisia mielipiteitänne... Mutta koska tulin lapsianne maininneeksi, sallikaa minun, hyvä Larsson, tehdä vielä yksi kysymys, ja nyt vetäytyi kreivin suu mitä leppeimpään hymyyn. Toivon teidän tyttärenne voivan hyvin? Mikä ihastuttava olento; oikein ihailin hänen tanssiaan naamiaisissa kreivi Tessinillä. Herra kreivi erehtyy.
Muutoin hän näyttää olevan siivo nuori mies, joka pitää äitiään kunniassa, ja olkoon se kiitoksella mainittu. Mutta sitä enemmän on minulla tuota vallatonta nuorta tyttöä vastaan. Enpä tosiaankaan voi ymmärtää, kuinka serkku Bäck, joka on ymmärtäväinen ja rehellinen ihminen, voi asettaa nuorison eteen semmoisia esimerkkejä kuin Ester Larsson.
Päivän Sana
Muut Etsivät