Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. toukokuuta 2025
"Elä sitä niin pahaksi pane, lapseni", kuiskasi Tarald, "ajattele, että olet nyt hyvässä naimisessa". Seuraavana syksynä oli pappi virkamatkalla Stöleen; Hallvard Stöle oli kuolemaisillaan ja halusi ehtoollista; renkipoika tuli veneellä pappia noutamaan. Oli tunnin aikaa soudettavaa, ennenkuin Stöleen päästiin. Ruma oli ilma, mutta pappi läksi kuitenkin.
Siis, rakas lapseni, sinä otat nuoren Årströmin mieheksesi. Moni tulee sinua siitä kadehtimaan; vain suuret suuria nai; lienee niitäkin, jotka tulevat Årströmiäkin kadehtimaan. Hänen isänsä ja minun välilläni on jo sovittu, että teidän häänne pidetään joulunpyhinä. En tahdo salata sinulta, että vanhalla Årströmillä on paljon sanomista porvarissäädyssä.
Mutta te puhutte niin että toinen voi ymmärtää; jos minä saisin jäädä teidän luoksenne, olisi se minulle parasta! Kyllä tekisin työtä yöt päivät ansaitakseni leipääni. Kirkkoherra mietti kauan ja pudisti sitten päätänsä surumielisesti. Se ei sovi, lapseni. Vaikka kuinka ajattelisin, niin se ei käy laatuun.
Minusta tuntui hyvin kummalliselta, että hän kysyi semmoista minulta, ja minä vastasin: "ei mikään". Minä käännyin kasvoilleni, muistan, kätkeäkseni värisevää huultani, joka vastasi hänelle suuremmalla totuudella. "Davy", sanoi äitini. "Davy, lapseni!" Ei mikään hänen sanansa olisi voinut silloin koskea minuun niin paljon, kuin se, että hän nimitti minua lapseksensa.
Kohta on sylissäni ihana, armahin vaimoni, kohta isäni ja lapseni. Oi sä pienoinen!» »Taivas, tyhjennä hänen päällensä koko autuutes sarvi!» sanoi syntejänsä katuva mies. »Kohta mun vuorittaa kodon metsät ja peltoen heilimätuoksu. Todellisuudessa nyt kaikki on yhtä ihanata kuin unessa menneenä yönä. Se uni vapautta ennusti, se oli taivaan uni. Siis olet tunnustanut, mies?
Huono olisi hänkin ollut lapseni elämän kumppaniksi, kenties huonompi kuin tuo toinen, vaikk'ei hänkään häävi ole", oli Mauno silloin sanonut. Ensikerran eläessään oli hän siten tunnustanut erehtyneensä, ensikerran vaalinsa väärin toimittaneensa, mutta sillä ei hän vielä tunnustanut sitä vaalia oikeaksi, jonka hänen lapsensa itse oli oman sydämensä vaatimuksesta, oman mielensä mukaan tehnyt.
Hän siirtyi pois luotani, rupesi jälleen kävelemään ja kahden sekunnin perästä olivat suureksi mielipahakseni silitetyt hiukset taasen pörröllään. "Etkö tahdo kertoa, mikä sinua niin surettaa?" kysyin rukoilevaisesti. Hän astui juuri, kädet selän takana, ohitseni. "Voi lapseni, sitä en voi sinulle sanoa; enhän edes tiedä, kuinka alottaisin selittääkseni sitä sinulle!
"Itkeä et saa, lapseni, et millään muotoa", lausui Ilse pyyhkien silmiäni karkealla kädellään. Hän oli jo matkaviitassa, kirkkohattu oli pöydällä ja liki sitä pieni laatikko, jossa hänen vähäiset matkakalunsa olivat.
Siskoni, oi, on poskenne kalpeat nyt! Ken on rauhanne teiltä jo hävittänyt? Oomme tullehet valtahan viettelijän, Vaipunehet niin hirvittävän syvähän. Uimme riemuisna rannalla kukkasien, Saapuvi vuorenhaltija imarrellen: Tullos, kaunihin lapseni, kanssani pois, Kultavaununi aalloilla sinulle ois! Oi, me emme muuta voinehet ymmärtää, Ol' ajo vaunujen meistä viehättävää!
Soiton vaiettua, istuivat kaikki hetkisen äänettöminä, sitte sanoi neuvoksetar: Laula meille myös, lapseni, joku minun rakkaita virsiäni!
Päivän Sana
Muut Etsivät