Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Löfving käskettiin heti lähtemään Savonlinnaan, ja talonpoika, joka vielä seisoi ovella, tarjoutui lähtemään mukaan ja vakuutti, että useat kumppanitkin seuraavat, jos tarve vaatii. Toimeen ryhdyttiin heti, ja seuraavana aamuna auringon noustessa lähti ylipäällikkö seurueineen pääkortteeriin. Leiri jäi autioksi.
Hän istahti penkille ikäänkuin eivät hänen jalkansa enään olisi kannattaneet häntä. Lopussa? toisti Löfving. Mikä on lopussa? Me ja koko maa. Katsokoon nyt Ruotsi miten tästä selviää. Meistä sillä ei ole apua. Ukko, murtuneena ja kädet ristissä, vaappui edestakaisin eikä voinut enempää sanoa.
Nämät sanat palauttivat elämänilon rouva Sprengtportin sydämmeen, ja tarmoa osoittavalla äänellä lausui hän: Toivokaamme että sanat suustanne joutuvat Jumalan korvaan. Niin, toivokaamme, toisti Löfving nousten ja lisäsi: Tätä toivoen sanon jäähyväiseni. Mutta eipä vaan; nyt te Löfving vielä vähemmin saatte lähteä.
Olen saanut komppaniian Burmeisterin jälkeen, joka on siirretty pohjalaisiin. Nyt olen majuri Sprengtportin komennossa niinkuin moni teistä. Kolmhalko ja Hohti tekivät hymyillen kunniaa, ja edellinen sanoi: Herra kapteeni, minulla on kunnia kuulua teidän komppaniiaanne. Ja minulla, ja minulla, kaikui nuorten piiristä, kukin tervehtien jollakin tavoin. Hyvä se, sanoi Löfving.
Kun Löfving vihdoin saapui, huusi kenraali äkäisesti: Suu puhtaaksi! Teidän ylhäisyytenne, kaikki on menetetty. Entä Wrangel? Tiedetään ainoastaan että hän pahoin haavoitettuna joutui vankeuteen. Ja muut upseerit? Sanotaan että everstit Bildstein, Willebrand, Gripenhjelm, Brandenburg ja muut korkeat herrat ovat sotavankeina, mutta totuutta ei tiedä kukaan taata.
Ja hänen oma luonteensa sitten! mikä kummallinen aika, joka tämmöisiä ihmisiä kasvatti! Katsastakaamme hätäisesti niitä oloja, joissa Löfving oli syntynyt ja kasvanut. V. 1689 Löfving syntyi Narvassa. Se oli Kaarlo XI:nnen hallitus-aika.
Säännön mukaisesti olisi housujen pitänyt olla siniset samoinkuin lakki, mutta kun sotakassa oli tyhjä ja Löfving itse oli hankkinut itselleen kestävät nahkahousut, arveltiin että olkoon menneeksi, semminkin kun miehistönkään vaatetus ei mitenkään täyttänyt edes niukkoja vaatimuksia.
Löfving tarttui hänen käteensä ja pusersi sitä lempeästi. Lue minulle Jumalan sanaa, pyysi hän. Leena otti virsikirjan kirstusta ja luki siitä sotarukouksen. Sitten rupesi hän lukemaan toistakin virttä, mutta ennen kun se loppui aukeni ovi ja Maria astui sisään. Huomattuansa missä toimessa oltiin, istuutui hän hiljakseen oven pieleen.
Löfving kohosi suoraksi, mutta kädet olivat vielä ristissä ja ääni kuului epävarmalta, kun hän Attilaan katsellen sanoi: Kun äitisi makasi kuolinvuoteellaan, valvoin minä eräänä yönä oljilla hänen sänkynsä vieressä, mutta edellisten päiväin raskaasta työstä olin niin väsyksissä että nukahdin.
Monessa on hän ehtinyt olla jo mukana ja seikkailuistaan kertomalla on hän valmistanut minulle monta hupaista hetkeä. Hän on aina tyyni, kylmäverinen ja neuvokas poika, oikea synnynnäinen Tapani Löfving. Kokonaisen teoksen täyttäisivät hänen retkensä ja seikkailunsa. Saakoon tässä sijansa yksi, koska se niin hyvin valaisee hänen liukkauttaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät