Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. toukokuuta 2025
Moni ympäristössä mutisi, että kyllä se oli oikein sanottu, ja Hohti jatkoi järkähtämättömällä tyyneydellään: Kun vaan kaikki olisi niinkuin olla pitää, niin kyllä teemme mitä tehdä pitää opettamattakin. Mutta jos herrat pettävät, käy sittenkin kaikki hunningolle. Herrat? toisti Löfving. Ketkä herrat pettävät? Mitä puhetta se on?
Löfving ja hän olivat ystäviä ja joutuivat samaan komppaniiaan, kestäen sitten yhdessä vaihtelevia kohtaloita. Löfving sai pian kätkeä rakkaan vaimonsa maan multaan. Katkera oli hänen surunsa, ja kun me molemmat itkimme vainajan ruumiin ääressä, pyysi hän minua ottamaan luokseni hänen silloin yksivuotiaan poikansa, ja otinkin hänet, vaikka minulla jo oli kaksi muiden turvatonta lasta.
Pastori huomasi nyt, ettei hän ollut minkään rengin kanssa tekemisissä ja vakuutti sielunsa autuuden kautta, että saatoin huoleti uskoa hänelle asiani. Ojensin nyt hänelle takaisin äsken saamani rahat ja lausuin: »Kas tässä saatte rahanne takaisin. Nimeni on Tapani Löfving ja olen ainoastaan koetellut, oletteko te luotettava suomalainen.
Katsokaa siis tuonne! vastasi Löfving viitaten avonaiseen oveen. Siellä paistaa aurinko, eikä kukaan estä teitä näkemästä. Maria kohotti rukoilevana kyyneleiset silmänsä:
Silloin olisi tämä jäänyt tekemättä. Et saa niin puhua, Löfving. Se on suuri synti. Se synti ei ole minun, hänen se on. Mutta ei ole vielä kaiken loppu. En saa syödyksi enkä nukutuksi ennenkuin saan ne kaikki käsiini, ja ellen kaikilta katkaise niskaa, niin ainakin Martilta. Jos aijotte tappaa minut, niin tehkää se, huusi Martti astuen Löfvingin eteen.
Husula oli pysynyt syrjässä ja vaiti, mutta nyt meni hän Löfvingin luo, joka seisoi yksinään. Onnen ilmaus kirkasti nuorukaisen muutoin niin haaveksivat kasvot, ja kapteeni arvasi, että Juhanalla oli jotakin sydämmellään. No, poikani, ymmärräthän, että olen pyytänyt sinuakin, sanoi Löfving iloisesti, tarjoten hänelle kättä.
Mutta siihen uskoon tarvitaan todistuksia. Hämmästyneenä oli Sprengtport kuunnellut: Miks'et ole sanonut sitä ennen? huusi hän kuohahtaen. Mitä he pelkäävät? He pelkäävät että Hatut myyvät Suomen ja luovuttavat suomalaiset rykmentit orjuuteen, jotta kaikki vastustus kävisi mahdottomaksi. Olet hullu, Löfving!
Oli jouluaatto, ja monista ajoista oli Antero tullut muutamiksi päiviksi kotiin. Löfving ja hän olivat päättäneet lähteä kolmantena joulupäivänä ryöstämään suurta kuormastoa, jota kasakat kulettivat sisämaahan. Siihen aikaan ei kukaan rohjennut asua maantienvarrella eikä kylissä, ja sentähden olimme mekin laittaneet suojan erämaahan.
Kun palasimme tielle kantamuksiamme korjaamaan, juolahti mieleeni muuan asia. Otin oitis poveltani palan paperia ja kirjoitin siihen nopeasti sanat: »Tämän kuorman valloitti vänrikki Tapani Löfving sotilaineen ja siihen hän katsoi olevansa täysin oikeutettu, koska Ruotsin ja Venäjän välillä vallitsee vielä täydellinen sotatila.
Pieni ja köyhä se oli, mutta lapset ja minä saimme Anteron heltymään, niin että hän päätti purkaa kauppansa Löfvingin kanssa. Joulupäivänä tuli Löfving meille katsomaan poikaansa, jota hän ei ollut nähnyt viiteen vuoteen. Poika pelkäsi isäänsä, ja siitä hän oli kovin pahoillaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät