Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. lokakuuta 2025
Mut sa ken oot, mi asemaamme meidän kyselet, käyden täällä silmin avoin, kuin luulen, ynnä hengität, kun puhut?» Ma hälle: »Kerran kadotan kai näön, mut vähäks aikaa vain, kun vähän syypäät nää silmät syntiin kateuden lie olleet. Siks pelko suurempi mun sieluani alemman piirin vaivan vuoksi painaa, kun nyt jo tunnen tuon ma taakan kuorman.»
»Mitähän tuollaiset maksavat?» tutki Valkolan Juho. »Rahaa ne maksavat», sanoi Klitsi äänellä, jonka piti ilmaista Valkolaiselle ajatuksen että: mitähän sinäkin kyselet! Mutta siinä hän samassa potki vanhat saappaat jaloistaan ja pisti uudet tilalle. Tahtoi oikein saada tiedoksi, mille ne näyttävät. Varret ulottuivat reiden pohjaan. Alkoi sitten kävellä lattialla edestakaisin.
KOUKI. Mies olet, uros parahin, Toki turhasta tutiset. Miksi arvoja kyselet? Tyttö on voitettu, omasi. Kun löydät, sylihin riistä, Viemme vinhasti kotihin.
Kaikesta huomasi poikansa toimettomesti tuhlanneen; kaikki rahat oli menettänyt ja toimet laiminlyönyt. Isä alkoi häntä nuhdella; poika vastaili suurisuisesti. Oisitpa edes itse työt toimittanut, sen sijaan kuin menit maita kiertämään; sillä tiellä rahatkin tyyni tuhlasit ja nyt niitä minulta kyselet. Ukko suuttui ja antoi poikaa selkään.
Kuinka monasti sitä oletkaan jo kysynyt? JOHANNES. En kysy enää kuin tämän kerran. ANNA LIISA. Ja jos nyt vastaisin, että en pidä, niin mitä sitten? JOHANNES. Niin minä en sinua uskoisi, kun silmistäsi luen toista. ANNA LIISA. Miksi sitten aina kyselet, koska hyvin tiedät muutenkin. JOHANNES. Kun niin mielelläni tahtoisin kuulla sen omasta suustasi uudelleen ja yhä uudelleen.
Enmä huoli huitukoille, Huitukoille, haitukoille, Mie tahon tasaisen varren Tasaiselle varrelleni, Tahon muovon muhkiamman Muhkioille muovoilleni, Tahon kasvon kaunihimman Kaunihille kasvoilleni. Mitä sie kävelet surma. Mitä sie kävelet surma, Rannanraukuja ajelet, Kylän tyttöjä kyselet, Tinavöitä tieustelet?
MATTI. Kuinka usein sinä kyselet samaa asiaa? OLLI. Kuulehan, elä mene vielä. Pietiläkö antoi sen sinulle, toden totta, ja sinä poltit sen? MATTI. No, niin. OLLI. Mutta minkätähden et sitä tuonut omaan käteeni, niinkuin puhe oli. MATTI. Senkin olen jo monta monituista kertaa sanonut. Pidättäväthän tukkitoimet minua silloin kaupungissa, eikä ollut siellä mitään säilytyspaikkaa paperille.
Niinkuin silloinkin muisteli hän taas jo menomatkalla. Kulkee vaunusta vaunuun, kyselee kaikilta matkustajilta taloja, maita, metsiä, hintoja. Mitä sinä nyt kaiken maailman taloja kyselet? oli hän, Uutela, ihmetellyt kun sitä Kustaan neuvomaa kuitenkin tarkotetaan. Mutta Keskitalo vain nauraa: kaksi tämmöistä poikaa reisussa, säkissäkös me porsas ostettaisiin, ohoh!
Piltti, piika pikkarainen, sanan virkkoi, noin nimesi: "Läksin kylpyä kylästä, saunoa Saraojalta, jossa huono hoivan saisi: avun ange tarvitseisi." Ruma Ruotuksen emäntä käet puuskassa käveli, liehoi sillan liitoksella, laahoi keskilattialla. Itse ennätti kysyä, sanan virkkoi, noin nimesi: "Kellen kylpyä kyselet, kellen aihelet apua?" Sanoi Piltti, pieni piika: "Kysyn meiän Marjatalle."
PIETOLA. Olipa sekin somasti ohjattu meidän onneksemme. Eikö Turkka ole vieläkään tullut? PIETOLA. Tolari taitaa olla utelias tietämään, mitä rovasti on sanonut, kun sinä myötään kyselet Poikaa. Tuskin hän nyt ehtii käydä rovastin luona. TOLARI. Minä lupasin varottaa Turkkaa, ettei ammuttaisi. KATRI. Herra varjelkoon! PIETOLA. Mitä puhetta se on? TOLARI. Leenan puhetta.
Päivän Sana
Muut Etsivät