Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Vaan äkkiä muuttui tuo kuva; maa peittyi lumivaippaan, vesi jäätyi ja kylmä tuuli puheli lumihöytäleitä akkunaan. Tuossa istui hänen edessään puoli-ikäinen, surullinen nainen, synkkä epätoivo oli hänen kasvoihinsa ja otsaansa kuvautunut, ei helpoittava kyynel pessyt katseen synkkää kalpeutta.
Yöhyt jylhä ilma kylmä... Kova myrskyn raivo Etkö sääli, kuollo julma, Tuki Tuonen kaivo! Kiihtyvät vain myrskytuulet: Tuhansia hukkuu Kylmenevät valjut huulet: Majakkamies nukkuu! Mutta kirkas ikivalo Väikkyy taivahalla: Rakkauden pyhä palo Sammumattomalla Loistollansa valaiseepi Tietä kuolevaisten: Herran korva kuunteleepi
Poika Vanhaisten, jonk' kultasilmä Ennen muita tää ol', nyt niin kylmä, Muinen ah! niin lämmin sydän missä Viehkuroit nyt yksin kyynelissä? Kirvehes ei metsäss' enää kolku, Kullan kulkematta kun jäi polku, Tuon ku, tauotessas hakkaamasta, Kutsu-äänees vastas pensahasta.
Mahdotonta! KILIAN. Totuus, katkera totuus! Ja meillä on jälel se huonoin arpa. SELMA. Ah! KILIAN. Ja se kuuluu: vieraukam. SELMA. Oi kylmä sana: vieraukam! Mutta Kilianista kohden mustaa Fokasta ei kulje mun tieni.
Mutta juuri kun syyt ovat voittamassa, tulee sieltä vastaan kylmä, kieltävä päänpudistus ja kuuluu outo ääni: "Ei, Heikki, tänne älä tule, on jo myöhäistä!" Ja kauhistuneena hän huomaa ensi kerran toden teolla ajattelevansa kotia. Hän ei ole koko aikana saanut sieltä ainoatakaan kirjettä.
Nukkuos tähtiä katselemasta, vaipuos kuusia kuuntelemasta, uinuos äitisi lauleluun, keinuhun vemmelpuun! Harva on soimi ja hieno on loimi, kuurassa kiiltävi maa. Lämmitä lempi, äityen lempi, varjele lastani valkeaa! Ihmiset emollesi kantavat kaunaa. Saanut en kylpyä, saanut en saunaa. Pysty on kulkea pyytäjän tie sulleko loivempi lie? Harva on soimi ja hieno on loimi, kylmä on yö kuni sois.
Ja poika varttui kuin honka maan, Ei vertaa häll' ole toista; Ja missä parhaita mainitaan, Nimensä kirkkainna loistaa. Mut onness' uudessa halvaksi Hänestä käynyt on äiti; Hän saadun lemmen jo unhoitti, Ja yksin kantajan heitti. Se äiti köyhä ja kurja on, Oi suomen lape, isänmaasi. Kuink' olla hälle, sä armoton, Voit kylmä kuin talvinen paasi?
Sinun voimakkaan miehen sydämeen on Euleuksen sanoma vaikuttanut niinkuin kylmä käsi, minussa, heikossa naisessa on se herättänyt sanomatonta iloa, sillä paraimman mitä nainen saattaa antaa, minä olen hänelle tarjonnut, ja hän tallasi sen ylpeästi maahan.
He olivat sentähden päättäneet vastaanottaa häntä hänen tullessaan huolimattomasti eikä suuremmalla kunnian-osotuksella, kuin kylmä ceremoniali eli juhlamenoin sääntö välttämättä vaati.
Elämä kodissa kävi yhä surullisemmaksi. Myöhään syksyllä, kun ilma jo oli viiltävän kylmä, lähetti Mataran muori Miinan ja minun kerjuumatkalle kylään. Kolmen päivän perästä palasimme kotiin pikku vasu täynnä leivänpalasia. Nyytissä meillä oli yksi kokonainen ruisleipä ja yksi rieskan puolikas. Ne oli Niemelän emäntä antanut, hän, jonka luona äiti oli nuorena ollut palveluksessa.
Päivän Sana
Muut Etsivät