Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Veet tyrskyilee, käy tuulet yön, soi lokkein kirkunaa. Päin päivänlaskun säihkyä käy tiemme myrskyn myötä; hyvästi, aurinko, ja sä maa isäin, hyvää yötä! Vain hetkeks päivä peittoon jää, tuon aamun jällehen; voin vettä, taivast' tervehtää, mut synnyinmaata en. Sä tyhjäks uljaan linnan näät, jäi telkeet portin suulle: Pihalla versoo ruohonpäät, ja ulvoo koira kuulle!
Oli niin pimeä, että vaivoin erotimme mitään maamerkkejä, mutta juuri kun olimme ottaneet purjeet sisään, käärineet hankatapit, laittaneet aseet kuntoon ja viidellä veneellämme rinnatusten lähennyimme sitä paikkaa, missä tiesimme laivan olevan, juolahtaa kuulle mieleen ensikerran koko matkallamme näyttää pyöreätä naamaansa kahden pilvenhattaran välistä.
"Sitte toiste tultuani, kotihini käytyäni eipä äiti ääntä kuulle, iso ei itkua tajunne, jos ma kulmilla kujerran, päälaella laulattelen: jo on nousnut nuori nurmi, kasvanut katajapehko iholle imettäjäni, kasvopäille kantajani.
Preciosa ei voi olla oikea Preciosa, jos ei laula kuulle. Ja kun me emme voineet odottaa kuun tuloa oikeaan aikaansa, käski Rinaldo sitä paistamaan pari tuntia aikaisemmin. *Kanonada*. Niin, nyt minä sen ymmärrän. Mutta hiljaa nyt, hän alkaa taas laulaa. Kuu se kuiskaa: tyttö kulta, Tule luoksein tanssimaan! Hyvän hyppypaikan multa Saatkin, riennä joutuisaan!
Ensimäinen sana, jonka hän lapsena lausui, oltuansa vuoden tässä matalassa maailmassa, oli "Kuu". Kahdeksan vuotta myöhemmin kirjoitti hän ensimmäisen runonsa kuulle; tuon sittemmin niin kuivaksi ja runottomaksi muodostuneen elämän aamu oli ainoastaan kuutamossa haaveksivan suloinen unelma.
Koska suomen kielessä ei löydy mitään siihen vastaavaa, niin käytetään tässä alkuteoksen ranskalaista sanaa. Lupinit ovat kummajais-eläimiä, jotka yön-aikana seisovat pystyssä pitkin kivi-aitoja ja seiniä ulvoen kuulle. Ne ovat sangen pelkurimaisia ja jos joku lähestyy, niin ne pakenevat huutaen: "Robert on kuollut! Robert on kuollut!" Maurice Sand.
Pöydällä oli myös kirjoitusneuvot ja niiden vieressä vahva kirjoitus vihko, niin siinäpä asian huono puoli olikin tässä viheriäisessä piilopaikassa neiti luultavasti astui Pegasille ja sepitti sydäntä liikuttavia runoja kuulle ja iltatähdelle. Hänen sielunsa antoi siten varjonsa herra Markukseen ennen kuin hän oli nähnytkään itse neitiä.
Hänpä on minunki luonut näille päiville pahoille, kylmillä kimaltamahan, pime'illä pilkkimähän." Astua ajattelevi, käyä kääperöittelevi: Kuuhut vastahan tulevi. Niin Kuulle kumarteleikse: "Oi Kuuhut, Jumalan luoma! Etkö tieä poiuttani, miss' on pieni poikueni, kultainen omenueni?" Kuuhut taisi vastaella: "Tietäisinkö, en sanoisi.
Kun värssyt Valoineen, vakuutteineen, kehuineen Väsyvät kuluneihin vertauksiin, Tääntapaisiin: "niin luja niinkuin teräs", "Niin uskollinen niinkuin taimi kuulle, Kyyhkylle kyyhky, päivä auringolle, Maa sydämmelleen, rauta maneerille," Kun kaikk' on kuvat tyhjennetty, silloin Uskollisuuden mallivertauksena, Pyhäksi runon loppukaunisteeksi Lisätään: "uskollinen niinkuin Troilus."
Eevi olisi näitä kuvailujaan jatkanut vaikka aamuun asti, mutta kun hän Elsan tasaisesta hengityksestä huomasi, että tämä kaikesta huolimatta oli uneen vaipunut, päätti Eevikin vähän nukkua. Ensin kuiskasi hän kuitenkin hyvää-yötä ystävälleen kuulle, kääntyi sitten seinään päin ja ummisti silmänsä. Eevin unelmat kävivät toteen. Kotiintulo oli kerrassaan hauskaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät