Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. lokakuuta 2025
Kuullaan!... Kuin en kuulisi! veti Vanjka hanurilla ja taas hoki Osiippa tolkuttaen: Vot Iivana Ivanovitsh, sulhanen, merkitsee, puhuu sinulle... Puhuu!... Mitä tuosta jos puhuu! ynseili soittotaiteestansa tietoinen Vanjka, veti, ja Osiippa koki selittää: Vot kuin: Iivana Ivanovitsh puhuu sinulle, vot, että: ih!... Ihkaisee, tarkoitan että: Hih!... Ymmärrätkö?... Eh?
Mutta puhe jonka hän kuuli, alkoi häntä miellyttää. "Minun tahtoni ja isäni tahto eriävät monissa kohden," kuuli hän Severinin lausuvan. "Aha, piltti, joko olet kasvanut täysisiipiseksi?" mutisi ukko itsekseen. "Mutta sen minä sanon, että minun tahtoni se vieläkin on, jota tässä kuullaan." "Ethän millään muotoa saakkaan olla isällesi tottelematon," kuuli hän Marin varoittavan.
Kadut kajahtelivat hänen iloista ääntänsä, kun hän vaelteli aasinsa jäljessä, laulellen tuota tavallista kesälaulua, joka kuullaan kaikissa Hispanian kaupungeissa: "Quien quiere agua agua mas fria que la nieve"? "Kuka haluaa vettä Alhambran kaivosta, kylmää kuin jää ja kirkasta kuin kristalli"? Ojentaessaan lasillisen vettä jollekin ostajalleen, hän teki sen enimmiten jollain lystillisellä kokkapuheella, joka pani nauramaan; ja jos ostaja sattui olemaan joku kaunotar eli hymyilevä, kuoppaposkinen tyttö, hän aina teki sen narrinparisesti naurahdellen ja sanoen jonkun kohteliaan sievän sanan hänen kauneudestaan, joka oli vastustamaton.
Sitä suurempaa mielihyvää osoittivat sentähden hänen silmänsä, kun hän katseli häntä, ja sitä sydämellisemmästi ja luottavammasti puheli Sesilia, jota tehdessä useinkin maailman oppineen miehen huulille tuli hieno hymy, semmoinen, jolla kuullaan miellyttävän lapsen sievää papatusta, ja lapsellisia tuumia.
Venla teki oikein antaessaan sinulle kiellon; sillä avioliittohon ruveta ilman rakkauden ponnistusta, ei tahdo käydä päisin, vaan se mutkistelee ja tekee monasti ikuisen kiusan töitä, niinkuin, sen pahempi, nyt usein nähdään ja kuullaan. Niin, veljet, Venla ottakoon sen, joka on hänelle määrätty, me teemme samoin.
Hän menee sinne, kuullaan kuiskuteltavan muutamia sanoja verhojen takana, sitten kuuluu huudahdus, kirkaisu, jotakin kaatuu lattialle kaikki ryntäävät verhojen taakse katsomaan. Kreivitär makaa siellä pyörtyneenä. Emännöitsijä, joka oli ollut kirkossa, oli kuullut kreivi Masenia ja »rouva» Bohmania kuulutettavan ja oli nyt kertonut kreivittärelle tuon hirvittävän uutisen.
Näit' ohjeitani rikkoa et saa: Täst' arvanheitost' onnemme nyt riippuu. ANTONIUS. Tuon kummun taakse tuonne ratsuväki Caesarin joukon vastapäätä! Sieltä Lukua laivain voimme tarkastella Ja toimia sen mukaan. Kun nämä ovat ohi kulkeneet, kuullaan meritappelun pauhua. Sotahuutoja. ENOBARBUS. Kurjaa, kurjaa, Perin kurjaa!
KUSTAA. Jahka joudun! Voitto esti minua, hän ei ole vielä lopussa. VOITTO. Olenpa niinkin, veli, nyt minä olen aivan lopussa. Hyvä täti ja veli! tässä esittelen teille morsiameni. SANNA. Mitä tämä on? KUSTAA. Morsiamesiko? VOITTO. Niin, rakas, hellä morsiameni, joka suostumuksellaan on tehnyt minut onnellisimmaksi olennoksi taivaan alla. SANNA. Kas nytpä kummia kuullaan! Sinä nait?
Uskoi nuo kolme vastanneen mun heille, katsoi kuin toistaan katsotaan, kun totuus kuullaan. He vastasivat: »Jos on yhtä helppo sun aina muita tyydyttää, mies olet miekkoinen vapaa-puheisuudessasi! Pimeät nää jos paikat kerran jätät ja palaat alle kauniin tähtitaivaan ja sull' on ilo virkkaa: olin siellä,
Siell' laulamme kuin häkkilinnut kahden; Jos siunaust' anot sinä, polvillani Min' anon anteeksi. Näin elellään me, Rukoillaan, laulellaan ja tarinoidaan, Hymyillään kultaperhoille, ja kuullaan, Kuin köyhät raukat hovist' uutta kertoo; Muassa haastellaan, ken voittaa, tappaa, Ken nousee, lankee; salaviisait' ollaan Kuin Herran enkelit.
Päivän Sana
Muut Etsivät