Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. lokakuuta 2025
Kapteeni tervehti minua huolestuneen näköisenä. Hän sulki ovet, käski kaikkien istua, paitsi kasakkaa, joka seisoi ovella, otti taskustaan paperin ja sanoi meille: "Herrat upseerit! Tärkeä uutinen! Kuulkaas mitä kirjoittaa kenraali". Hän pani silmälasit silmilleen ja luki seuraavan kirjeen: "Herra komendantille Belogorin linnassa. Kapteeni Mironoville. Salaista.
Ja hartaasti kuunteli häntä erittäinkin Laura, jopa niinkin hartaasti, että Yrjö tohtori en tiedä mistä tuo tuli olisi kernaasti tahtonut olla Niilona, tietääksensä vaan, että Laura häntä tarkasti kuuntelee. "Kuulkaas, kuinka kauniisti hän puhuu," sanoi kerran Laura hänelle hiljaa.
Näin puhuen hän kannusti hevostaan, hävittäen siten sen välimatkan, jonka skotlantilainen oli jättänyt heidän välilleen, ja virkkoi sitten: »Kuulkaas, herra jousimies, sovitaan pois vaan!
AAPO. Kaivoon, kaivoon! yltäkyllin horimaan elämän vettä. Opin, taidon ja viisauden aarnioihin tahdomme syventyä. TUOMAS. Lukkarille, lukkarille! JUHANI. No tallustellaan! EERO. Kuulkaas Kissalan Aapelin klaneettia. JUHANI. Ihanata! TIMO. Soi kuin pää-enkelin pasuuna. JUHANI. Koska taivaan sotajoukko ekseeraa ja marssii että poro priiskuu. Ihanata! TIMO. He tahtovat meitä vahvasti kanssansa.
Ei, paljon, paljon, päinvastoin sangen paljon! Ja nyt kuulkaas minun naurettavaa historiaani!" Minä asetuin hänen viereensä, otin vakavan ryhdin ja aloitin: "Pietarissa on, ellette vielä sitä tiedä, Nastjenka, hyvin harvinaisia solia.
Mikä oli tuon herran nimi?" "Joka sen tietäisi. Mutta kyllä sen saatte kuulla vastaisuudessa." "Mutta, rakas Tarkki, laulakaa tuo laulu Ulpukasta," pyysi Stiina. "Oi, ei lapseni! äijän on tänäpäivänä äänikin sorruksissa. Kuulkaas, olitteko kirkossa eilen?" "Minä olin," vastasi äiti. "No, enkö minä vetänyt nuottia niin pitkälle, että lukkari oli vähällä tukehtua?"
RISTO. Kyllä Vappu hänet ottaa, saatte nähdä. Kouluttaapa vielä papiksi, jos hyvin käy. LEENA-KAISA. Kun nukkuu niin sikeästi, ettei herääkään. Hyvästi nyt sitten vähäksi aikaa. RISTO. Hyvästi, hyvästi! Onnea matkalle. Mutta kuulkaas vielä, Leena-Kaisa. Tuota noin mitäs minun taas pitikään sanoman eikä valehteleman. Niin!
Ja hän sekä isäntäni ovat sanoneet, että teillä on omaisuutta kuusikymmentätuhatta. Suvaitkaa minun pyytää Teitä omakseni! Karoliina. Mitä? Hellsten. Mitä tämä tahtoo sanoa? Heinonen. Kuulkaas vaan herraseni! Loviisa. Heinonen on hyvä ja pitää suunsa kiinni! Tämän nuoren miehen olen minä valinnut. Emma. Hän on aivan minun mieheni kasvattama... Herra!... Tässä on kirje!
»Kuulkaas, Iisakki», huusi Aabel, »te olette viisas mies ja tiedätte enemmän kuin muut. Miten kauan meille käy niin huonosti kuin nyt?» Sakki katsahti kysyjään. »Huonosti on käynyt ja huonosti käy vast'edeskin; mutta pahin tulee vasta lopulla, ennenkuin hyvä tulee, sillä viimein sekin kyllä tulee.» »Oletteko nähnyt unta kuninkaasta?» kysyi Simo. »En, mutta tiedän minä sen kuitenkin.»
Ei, ja vielä sittekin ei, ei se ole ensinkään hyvä, että juoda talonsa, äläkä sitä tee sinä, jos joskus talon saat. Nyt meni vaarinikin ulos ja minä seurasin hänen perässään. Ulos tultuamme näimme, että sade oli laannut ja isäni istui äitini kanssa huoneen seinuksella, multapenkin päällä. Me astuimme heidän luoksensa ja vaarini sanoi heille: Kuulkaas, nuoret, minun asiaani ja toivoani!
Päivän Sana
Muut Etsivät