Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Hän valliisi monen voimat ja tahdon, laivat seilasivat minne osotti ja monta löytyi, jotka hänen kultaansa kaupitsivat. Oli hänkin ollut nainut, vaan taipumuksetta. Vaimonsa oli ottanut hänen, vanhemmiltansa rikkauden vuoksi vaadittuna. Häntä kohteli hän tylysti.
Ja mikä suloinen seoitus sitten neilikoita, kaneelia ja muskottia! Kuinka onnellisia te rikkaat mahtanette olla! Näyttääpä niinkuin maailma olis vaan teitä varten. Välistä erehdytäänkin rikkaan onnellisuudesta, vastasi Omar huoaten. Mitäs joutavia! Rikas mies jolla on suruja, on saituri, joka ei osaa käyttää kultaansa. Jos hän rakastaa jotain naista, mikä estää hänet ostamasta häntä?
Siellä on kyllä kesäyön kirkkaus, mutta ilmassa liikkuu aina nuo kylmät, jäähdyttävät juovakkeet, joita huokuvat roudasta sulamattomat suot. Siell' varjot on niin viileät all' leppäin, koivujen, ja lehdot kullan-kiiltävät, ja laine vilpoinen. Kuink' autuus siell' on armahin kultaansa armastaa, sielt' uskoisuus on syntyisin ja sinne halajaa.
"Hiljaa!" käski Thore ja lauloi edelleen muiden kuunnellessa: "Ja poika kankaalla kulkevi Hän tyttöänsä nyt etsivi. Hän hakee impeä, kultaansa, Ja tyttö vastaapi armaallensa." "Vaan tuttavista ei ainoakaan Se aavista hänen onneaan. Kun linnut keväällä metsiin kiitää, Hän kanssa tyttönsä häitä viettää." "Hän kanssa tyttönsä häitä viettää!" toisti koko joukko innokkaasti.
Minä annan sen hänelle ja sanon: "Minä pyydän arvaamattoman kalliin hinnan siitä, Miss Larkins". "Todella! Mikä se on?" vastaa Miss Larkins. "Yksi teidän kukistanne, että saan tallettaa sitä, niinkuin ahne kultaansa". "Te olette rohkea poika", lausui Miss Larkins. "Kas tuossa". Hän antaa sen minulle eikä näytä paheksuvan sitä; ja minä panen sen huulilleni ja sitten rinnalleni.
Niin, epäilemättä hän ei heittäisi kultaansa oman onnensa nojaan ja Wappu nauroi niin kimakasti ja kamalasti, että kaiku vuoriloilta kuului valitushuudolle. Semmoinen kulta, joka kohta heittäytyy kaulaan, on tietysti paljoa mukavampi kuin se, josta ensin saapi taistella ja kentiesi häpeällä palata takaisin! Semmoinen kulta on itse ylpeälle Karhu-Joosepillekin mukavampi kuin Kotka-Wappu!
Näin kului aika kulumistaan eikä lähdöstä näyttänyt tulevan niin mitään. Kello oli jo yksitoista e.p.p. eikä lähtö näyttänyt olevan sen likempänä. Silloin loppui Matilta kärsivällisyys, sillä hänen sydäntänsä kovin poltteli kun hän pelkäsi ett'ei saisikaan kultaansa vielä tänäiltana tavata.
Lempi huokaukseni Kuiskuttakoon korvaansa, Ettäs vihdoin tulisi Lohduttamaan kultaansa. Neljäs kohtaus.
Päivän Sana
Muut Etsivät