Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Jos rahaa tarvitset, niin käänny Komanuksen puoleen; tai ota pikemmin tämä kukkaro. "Onko siinä kylliksi? Sitten on minun vielä kysyminen sinulta, onko itselläsi syytä vihata Roomalaista?" "On," Euleus jäykästi vastasi. "Hän aavistaa, että minä tiedän kaikki, mitä hän tekee, ja on ahdistanut minua väärillä kanteilla, jotka saattaisivat tänään saada minut pahaan pulaan.
"Tässä on kirje herra Erikille. Sano hänelle, että minä luotan häneen. Grabbesta minä en huoli. Tässä on rahat: Anna ne ensin herra Erikin omaan käteen". "Annan kyllä" sanoin minä; "mutta onko myös kukkaro sinetillä kiinnitetty?" Tämän kysymyksen tein, jotta hyvin yksinkertaiselta näyttäisin, vaikka kyllä näin että kukkaro oli kiinnitetty.
Ainoa mitä pyydän on, että teidän ylhäisyytenne, paljossa huolenpidossaan minusta, ei unhottais linnaa eikä vihjausta jonka olen antanut vuorten aukkoin kiini-muuraamisesta." Tähän tämä kohtaus loppui. Vanki vietiin lujaan vankeuteen punaisessa tornissa, hevonen hänen ylhäisyytensä talliin ja ratsastajan kukkaro pantiin hänen ylhäisyytensä arkkuun.
Kyllähän rahakukkaro on ikkunalla, vaan antikvaari eivät kenties muista, että se on tyhjä. Antikvaari antoivat viimeiset kolme taalaria vanhalle sotamiehelle, joka päivällä kävi täällä kerjuulla. Häpeä on olla niin tuhlaavainen... Vaiti, Kaisa, se ei kuulu sinuun. Huomenna saan neljännespalkkioni, ja silloin on kukkaro taas täysi. Peijakkaan taloushuolet!
Me vasta hienostumme, kun meidät meren laine on rannoilta vierailta kotitupiin tuonut, meistä jotain muuta ja arvokasta luonut. Mut itse me saamme sen ilojuhlan maksaa! Ja maksamme siksi, kuin kukkaro jaksaa. On totta: ei kelpaa vain olla suomalainen. Mut miks meitä tee ei tahto kotimainen? Siks ettäkö emme voi itseämme luoda? Jos emme me voi, on turha muilta tuoda!
Peilipöydällä oli lasissa kauniita niittykukkia ja lehtiä, kaikki hajutonta, jottei hänen unensa tulisi häirityksi. Kulmassa riippui suuri tupakkipiippu ja kukkaro, jonka Margreta itse oli kutonut ja joka oli täynnä tupakkaa, sillä Emil tuli isäänsä ja oli vasta silloin oikein hyvällä tuulella, kun hänellä oli piippu suussa.
No ota kiinni! Suurkiitosta... Onpa tämä hyvä kukkaro. Itsekö sinä tämän ompelit? Itse. No ... nyt! Kun nyt vain muuten saisi elämisen niin reilaan, jotta uskaltaisi jo naimisiin mennä, niin sitte ei olisi enää estettä... Mutta nyt ei vielä uskalla. Minkätähden?
Tinamies merestä nousi, Tina suuna, tina päänä, Tina kukkaro käessä, Tina kihlat kukkarossa. "Tules mulle neiti raukka Tinamiehen puolisoksi!" "Enp' on tule, enkä huoli, Ei oo suotu, eikä luotu, Eikä koissa kasvateltu, Tinamiehen puolisoksi." Sep' on mies meni merehen, Neitonen turulla istui, Turun kosken korvasella, Kirjavaisella kivellä, Kaunihilla kalliolla.
Lie rukkaset saanut hän, näin näytti hän miettivän. Tai tyhjä sen kukkaro on Kuka lieneekin onneton? Oi, tyttönen herttahin! Sun aatokses arvasin. Ja oikein sa arvasit, kun kurjaksi luulit mun. Raha, jonka löin pöydälle, mun viimeisein oli se. Mut silmäni kyynelet ne olleet ei viimeiset. Jäi jäljelle paljonkin, tuli uusia myöhemmin. Kaikk' onhan jo lopussa, yhä raukka rakastan ma.
Ja, totta puhuen, korkea herra, sen verran kuin kuulen ja näen, on kukkaro sääty-liittokunnan hallussa. Vuorelaiset te kyllä saatatte pitää hyvällä mielellä siten, että sallitte heidän varastaa karjaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät