United States or San Marino ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tämän kasvihuoneen kotiisi levittämä huvi ja hyöty ovat arvaamattomat, ja sen kustannukset eivät kohoo paljon korkeammaksi tavallisen kaari-ikkunan kustannuksia. Suurissa taloissa saattaa tämä ala olla suurempi.
Ennenkuin sinne pääsee sisään, täytyy taas seisahtua uuden kupolin alle, joka muodostaa ikäänkuin eteisen konesaliin. Kuinka se kohoo keveästi ja samalla voimakkaasti sekin ylös korkeuteen! Sen sisustassa on maalauksia, jotka kuvaavat Ranskan kauppaa, taidetta ja tiedettä.
Mutta jos perhe-elämä Englannissa yleensäkin on varsin lämmintä, niin kohoo se kumminkin korkeimmilleen pyhäpäivänä. Silloin elävät puolisot ainoastaan toisilleen ja lapsilleen. Silloin ottaa isä pienokaisensa polvilleen, kuuntelee heidän juttujaan tai kertoilee heille ja laulaa heidän kanssaan.
Kevät luonnossa nyt onpi, kansalla myös kevät on: Kevättoivoin rinnassansa käy se uuteen elohon. Uusi Aleksander nousi! Mikä rinta kylmäks jää Nyt, kun kansa luottain nuorta ruhtinastans tervehtää! "*Aleksander*", nimi armas, aina sinut kuullessaan, Sydän sykkää Suomalaisen, tunteet kohoo kuohumaan! Luojaltansa Suomi tänään rukoileepi onneas, Siunausta toimillesi, *kevättoivoin ruhtinas*!
»Venskan» kieli vengertaa ja virtaa viittä »renskaa». Ruunuvouti rouvan kanssa pakinoipi ranskaa. Rouva on ollut Tukholmassa tyttö-aikoinansa, pansuunissa parhaassa, sen tuntee tavoistansa. Käytös siro säilynyt on virkamiehilläki ajoist' asti Kustavin, min iso-äidit näki. Ympärillä erämaa ja halla viljat tuhoo. Kivesjärvi keitahana korven yli kohoo. NELJ
Kun eessä Herrani taas seison, hälle nimeäs usein mainin ylistäen. Hän vaikeni, ja sitten aloin minä: 'O nainen siveä, min kautta yksin inehmon heimo kohoo kaiken yli tarhoissa taivaan pieni-piirisimmän. Niin mua miellyttää sun määräykses, ett' tehty jos jo ois, ois myöhää mulle; enempi ei sun tarvis haastaa. Mutta
Ristin lippu kohoo korkeammalla kuin mahtavien kruunut, ja sen alla tulee kansamme vast'edes pyrkiä vapautukseen. Löfving tarkasti surullisena tuota niin ihmeellisesti muuttunutta, mutta Attila hymyili hellästi isälle ja silmäili tyynesti ympärilleen. Keitä nuo ovat? kysyi hän, haaveilevat silmät kiinnitettyinä nuoriin, jotka olivat vetäytyneet syrjään.
Mutta kun nään sinut jälleen, silloin mun silmäni vettyy, taas käsi hyljätty kohoo, taas sydän pettynyt pettyy. Nään, miten sielusi sunkin kurkottaa mua kohti, kuulen kuin sydämesi nyyhkii, kerran mi toivoa tohti. Lasket sa leikkiä jälleen; taas käsi tarjottu vaipuu, muuta ei meillä kuin muistot, murhe ja toistemme kaipuu.
Chriemhild ja Ulrich ovat taivuttaneet vanhan ritarin rakentamaan uutta pappilaa; ja Chriemhild kirjoittaa, kuinka hupaista on nähdä, kun se kohoo kylän rakennusten välistä, ja ajatella, mikä siunauksen lähde tämä huone on oleva kaikille.
Vuosisatain sumut poistui, pääsi päivä loistamaan Tielle synkän kamalalle, päälle kansan Suomenmaan. "*Aleksander*", nimi armas, aina sinut kuullessaan, Sydän sykkää Suomalaisen, tunteet kohoo kuohumaan! Kiitoksensa puhtahimman, tunteet pyhät lahjastas Suomalainen uhraa sulle, *valontuoja ruhtinas*!