United States or Myanmar ? Vote for the TOP Country of the Week !


IMOGEN. Hoi, Pisanio! JACHIMO. Valani saanko huulillenne painaa? IMOGEN. Pois! Kirotut korvani, kun näinkin kauan Sua kuuntelivat! Kunnon mies jos oisit, Niin hyvettä puolustaisit, etkä Noin kummaa, halpaa pyydett' ilmi toisi. Häpäiset miestä, jolle yhtä vieras On moinen työ, kuin sulle kunnia, Ja kiusaat naista, joka sua kammoo Kuin ikään paholaista. Hoi, Pisanio!

näin kävi mun tään viime liekin eessä; sill' aikaa sanat soi: »Miks silmääs kiusaat näkemään täällä, mit' ei täällä ole? Ruumiini Maassa maata on ja pysyy keralla muiden siellä, sikskuin määrään lukumme nousee Luojan säätämähän. Täss' onnen luostarissa puvuin kaksin nuo valot kaks on vain, jotk' ylös nousi; vie viesti tämä teidän maailmaanne

Miks'en puhu suutani puhtaaksi, miksi en sano suoraan, ett'en voi sietää tätä, anna minun lähteä täältä, et voi saada minua haihduttamaan olemassa olostasi, etkä poistaa onnettomuuttani, niinkuin karkoitat kiusauksen tai epäilyksen sielustasi. Olen nainen, ja sinä kiusaat minua, eikä mitkään rukoukset, ei mikään sieluntaistelu voi vapauttaa sua minusta...

SAALU. Armahda Mun lapsiani, Pinhos, armahda! PINHOS. Noin Herraa kiusaat, tyydy, vaikene Ja muista, että kieltää Jehova Pakanakansain vaimot kansaltaan. SAALU. Kun täällä huudan, vuoret vastaavat, Kovempi oisko nuori sydämmes? Vie laumastani sata lammasta, Sovintoverta niistä vuodata: Vie kaikki virhittömät karjastani, Mut säästä huonettani, lapsiani! PINHOS. vannonut heill' olen kuoleman!

VIKTOR. Elä kysy enää mitään. SYLVI. Viktor, minkätähden sinä olet noin paha? Ennen kerroimme ihan kaikki toisillemme miksi emme nyt voisi tehdä samoin? VIKTOR. Ei, ei ! SYLVI. Hyvä, rakas Viktor ! VIKTOR. Sylvi elä katso minuun tuolla lailla. Muuten menetän kohta kaiken malttini. SYLVI. Kuinka kauvan sinä kiusaat minua? VIKTOR. Oh mikä heikko raukka minä olen.

Vaimoraukat olivat niin monen päivän alituisten ponnistuksien perästä väsymyksestä ja ikävästä menehtymäisillään, että he vaan vaivoin pysyivät pystyssä. "Mutta miksi sinä meitä kiusaat niin kovin?" sanoi Katri Jussilalle, kun tämä koetti saada puhetta alkuun muista asioista. "Tiedäthän sinä, että minä olen kuolemankin ennenkuin sinun". Jussila ei vastannut oitis.

Ulkona Teja seisahdutti vanhuksen. "Sinä kiusaat kuningasta turhaan", sanoi hän. "Hän ei suostu siihen. "Hän ei voikaan. "Nyt kaikkein vähiten." "Mistä sinä tiedät ", keskeytti vanhus. "Hiljaa! Minä aavistan sen, kuten kaikki onnettomuudet." "Silloin kai myönnät, että hänen täytyy." "Hän hän ei koskaan sitä tee." "Mutta sinä luulet, että vaimo itse tekee." "Kenties."

JUHANI. Kunnioitettu olkoon joulu-juhla! Eihän sitä viattomassa painissa rikota, jossa mielemme on iloinen ja sydämemme puhdas. Yksi koetus, Simeoni! SIMEONI. Miksi kiusaat minua? JUHANI. Yksi rynnistys! SIMEONI. Sinä saatana! AAPO. Rauhaa hänelle, Juhani, rauhaa! JUHANI. Sopiihan meidän koettaa. Kas niin, yksi ainoa kiekaus kauluksesta! SIMEONI. Mene helvettiin, häijy henki!

Maailman virta pauhaa eteenpäin, Mua vaan yks' lupaus iäks' siteleepi? Vaan sydämiin tää taika juurraksen; Ken sieltä voi sen juuret nyhtää? Kell' usko rinnass' on, hän miekkonen! Ei paljoksu hän uhria yhtään. Mut pärmä leimoineen ja kirjoituksineen Se aave on, ku meitä peljästyttää. Niin sulan päähän kuolee sana, Vaks' on ja nahka haltiana. Mit', ilkihenki, kiusaat mua?

Mutta kuinka monta vertaa suuremmaksi hänen kauhunsa kävi, kun aave riisui pois kääreen päästänsä, niinkuin siitä olisi ollut liika lämmin sisässä, ja alileuka lonkahti alas rinnalle! Scrooge vaipui polvillensa ja pani kätensä ristiin kasvojensa eteen. "Armoa!" hän lausui. "Kamala ilmiö, miksi kiusaat minua?" "Sinä mailmaan mieltynyt ihminen!" vastasi aave, "uskotko minua vai ei?"