Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Eerikki Pietarinpoika, joka ei ollut niin nopsa kuin hänen nuori toverinsa, läheni verkalleen, käärmekeppi kädessä, ja sai nähdä tytön onnistuvan pienessä, viattomassa kepposessaan. Tuskin oli arkkiaatteri Linnaeus sillä hänhän se oli huomannut mansikat, kun hän suopeasti hymyillen katkaisi keskustelunsa, istahti kivelle ja alkoi hyvillä mielin maistella niitä.
Se on selvä, ystäväni; mutta on kuitenkin hauskaa kuulla näitä kelloja ja tuntea meitä sen ajatusjuoksun kautta, joka alkoi viattomassa lapsuudessamme, kuin äidin polvilla luimme rukouksemme, ikäänkuin ylennetyiksi yli tämän näkyväisen luonnon, yli näiden vainioin ja metsien ja vesien, joissa, olkoot ne kuinka kauniit tahansa, te ja minä kaipaamme jotakin, joissa ette te enkä minä ole niin onnelliset kuin eläimet kedoilla, kuin linnut oksilla, kuin kalat vedessä ylennetyiksi havaitsemaan tunnetta, joka on ainoastaan meille suotu, mutta ei eläimelle, linnulle ja kalalle tunnetta, jonka kautta käsitämme, että luonnolla on Jumala, ja ihmisellä elämä tämän jälkeen.
Iloiset, terveet, punaposkiset lapset hyppelivät paitasillaan lattialla, sillä he olivat tahtoneet olla "itän kantta taunatta", mutta olivat ennen isää joutuneet kotiin, sillä heillä ei ollut vielä mitään haaveksimista, ei mitään huolta eikä surua; iloa heillä piti olla vaan ja senpätähden he nyt tuossa hyppivät viattomassa ilossa ja leikissä ja pyrkivät kilvan isän polvelle.
Hän oli nimittäin tullut ajatelleeksi, että sittenkuin hän on velkansa näin maksanut, niin hän alkaa samalla tavalla säästää itsellensä vielä pientä summaa . Edemmäs ei tarvinnut ajatella: Hän säpsähti, että tämä ajatus oli tullut hänelle niin luonnollisena ja niin viattomassa muodossa, ja sehän sisälsi kumminkin juuri sitä, mitä hän oli paennut.
Morsiamen pari kirjainta sisältävän pienen kirjeen mukana oli seurannut isällisiä ja äidillisiä kyhäyksiä valtioneuvokselta ja valtioneuvoksettarelta ja luonnollisesti kutsut joulunviettoon heidän luokseen Helsinkiin. Tässä viattomassa toimituksessa tapaamme me nyt Ludvigin.
Minä en saata kertoa, mitä vaikutusta tämä teki minuun taikka kuinka minun oli mahdoton, kun jälestäpäin ajattelin häntä, eroittaa häntä tästä katsannosta ja muistaa hänen kasvojaan niitten entisessä, viattomassa hempeydessä. Se vaivasi minua, kun astuin kotiin. Minusta tuntui, kuin olisin jättänyt tohtorin katon, samalla kuin musta pilvi alkoi laskeutua sen ylitse.
Pysyköön hän viattomassa tietämättömyydessään, niin kauan kuin se on mahdollista. Niin! Minä pyytäisin selitystä äsköiseen kummalliseen väitteeseenne. Tulisiko meidän äitien puhua suoraan tyttärillemme mitä epäsiveellisimmistä asioista, vai mitä tarkoitatte? Juuri äidin velvollisuus on selittää ne perin pohjin tyttärilleen, vieläpä pojilleenkin.
Kaikkialla kuunneltiin suurimmalla mieltymyksellä kertomuksia Tyynen meren saarista sekä sen viattomassa luonnontilassa elävistä asukkaista, ja kohtapa tulivat nuo aluset myöskin uusien tutkimuksien esineeksi. Valaskalan pyytäjät tunkivat kauas etelään, käyden usein korkeammillakin leveysasteilla kuin Cook'ille oli onnistunut tunkeutua.
Kuitenkaan ei se kai ole niin vaarallista; mutta ystävämme on kuitenkin peloissaan, että historia tulisi Anton'in korviin; se olisi kaunis kepponen siinä luvussa sekä hänelle että minulle. Niin vietämme me päivämme viattomassa ilossa, niinkuin veli huomaa, ja tarvitsemme ainoastaan sinua, saadaksemme liittokuntamme täydelliseksi.
Minun täytyy kerta vielä pysähtyä. Voi, vaimo-lapsukaiseni! muistini edessä seisoo liikkuvassa joukossa tyvenenä ja hiljaisena haamu, joka viattomassa rakkaudessaan ja lapsellisessa kauneudessaan sanoo: seisahdu ja muista minua käänny ja katsele Pikku Kukkaa, kun se vaipuu maahan! Minä seisahdun. Kaikki muut esineet käyvät himmeäksi ja katoavat pois. Minä olen taas Doran kanssa asunnossamme.
Päivän Sana
Muut Etsivät