Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 19. toukokuuta 2025


Siell' ikuinen on kevät, Ja taivaat säteilevät Ijäti Herran kunniaa, ja taivaat uudet on ja maa . Siell' iloita myös aina Voi sydän kurja tää, Tuhannet jota tuskat Nyt särkee, synkistää. Siell' ylistystä Herran Viel' ääni munkin kerran Kai heläjää kanss' enkelten Ja kaikkein lunastettujen. Oi, syvyytt' ihmeellistä Sun armos, Jumala, Yl' ihmisjärjen käypää Ja tutkimatonta!

Näissä ajatuksissa ja tulevaisuuden toiveissa kului talvi Ainille nopeasti. Kevät alkoi jo suurin askelin lähestyä, herättäen uutta elämää jokaikiseen luonnon pienimpäänkin sopukkaan ja tuoden mukanaan uutta työtä ja uusia toimia. Tuomarilassa olivat kevät-työt alkaneet ja myöskin Ainilla oli siinä paljon toimimista.

Kevät on kuin minun ulkopuolellani. Minun ohitseni, editseni vaeltavat nykyisyyden ihanuudet, ne jättävät minut. Kaihoa herättää minuun kevätpäivä. Minun täytyy juoda sammuksiin tämä keväinen kaiho. Täytyy tuntea jälleen omaa elämääni. Minun kevääni on tulevaisuudessa.

Kuolemassakin hän rauhallisesti hymyili minulle, ikäänkuin ei olisi tuskiani käsittänyt. "Oli kevät, suloinen, myhäilevä kevät. Linnut lauloivat, kukat tuoksuivat. Vaan minä olin kadottanut elämisen halun. "Kolmen päivän kuluttua kaivoin haudan mökin kupeella kasvavan suuren koivun juurelle ja peitin rakkaan Marjattani maan poveen.

Hän lopetti seuraavasti: "Jean, sinä kuulet mitä ystäväsi kevät sinulle sanoo. Se on nuoruus, mutta se valmistaa miehuuden ikää; sen kirkas hymyily on ainoastaan työn iloa. Kesä on tuleva voimakas, syksy rikas, sillä kevät laulelee paraikaa, rohkeasti tehtävätään täyttäessään." Minä tulin hyvin hämilleni. Ymmärsin Lazare sedän tarkoituksen.

Kunnian, mainehen maa jalo voittaa, Kansa on astunut taistelohon. Henkensä haittoja Suomi jo ratkoo, Kielensä sointuja sommittelee, Kuin kevät järvien kahleita katkoo, Salomme lauluilla lumoelee. Pain. 15/5 1881. ONNETON NEN

Freedrik heilutti innokkaasti lakkiansa ilmassa. Minä toivoisin, että nyt jo olisi kesä sanoi Meeri. Niin, sitte saisimme jo jäädä tänne tuumasi Bruuno. Vielä täytyy meillä olla vähän kärsivällisyyttä sanoi Freedrik. Isä ja äitikin odottavat hiljaisuudessa hedelmää kevät-oraistaan. Kevät antaa niin monta rikasta lupausta; toteuttakoon kesä ne kaikki!

Vaivoin lehdon vilpoisessa Säilyin, loistaa hangen tähde, Valkokoivuin kaivellessa Vuokkoin kesken läikkyy lähde; Ahti hiljan noustuansa Soittaa kultakanneltansa. Kaunis kevät! kauan kierii Vaunus mailla eteläisen, Ennenkuin se tänne vierii Pohjan kunnahille jäisen; Et niin kiitollista mieltä, Kuin on meidän, löydä sieltä. Mitähän ne tarkoittaapi Virret, jotka soivat sulle?

Hänen silmänsä tuijottivat, hiukset näyttivät nousevan pystyyn ja käsi ojennettuna seisoi hän puhuen ikäänkuin pelokkaasti, kuin hänen olisi ollut pakko lausua sanat: "Eeditin tultua Korallin' vaimoksi on hän kolme kertaa vallassasi, silmänräpäyksen joka kerralla. Kerran joka kevät, päivän valjetessa kuun juuri täydeksi tultua, päivän ja yön tasaannuttua keväällä.

Mutta kun kevät tuli ja karja laskettiin laitumelle, koroitettiin hänet täysikäisten arvoon ja siirrettiin heidän kanssaan ulkometsään. Alussa hän olikin iloissaan tästä ylennyksestä ja luuli voivansa liikkua laitumella yhtä vapaasti kuin vasikkahaassakin.

Päivän Sana

tinttalaan

Muut Etsivät