Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Nyt minä puhun niin, että kivetkin heräävät ... ja toivottavasti he nyt minua ymmärtävät. Voudin talossa oli sinä yönä suuret juomingit ja karkelot rahvaankin tuvassa. Iso oluttynnyri vuoti tuvan karsinassa kaikille, jotka sitä tahtoivat. Panu oli kieltänyt miehiään päihtymästä, mutta salli heidän hyppyyn osaa ottaa. Ylinnä muista keikkui Kuisma.
Yhtynyt ei iloon rastaan, hymyyn hymyillyt ei vastaan, astui tuiski ainoastaan. Hukkaan hälle, hukkaan vainen hymyi, keikkui kaunokainen, laps ei enää, viel' ei nainen. Kallein kevättunne turhaan! Vaan kuin syypää suureen murhaan, rauhaansa mies etsii turhaan. Ehti ohi parahiksi, tuntee: "Rikkomattaan miksi joutuu jotkut syyllisiksi ?"
Metsäherran hevoinen pelästyi ja keikkui syrjään; kohta oli se kuitenkin taas hänen vallassaan ja juoksi rotkolle. Siihen hevoinen seisahtui ikäänkuin peläten niin pitkää hypähdystä. Metsäherra kannusti sitä kaksi kertaa reunalle; molemmat kerrat peräytyi se taapäin. Kolmannella kerralla töytäsi se rotkon ylitse, mutta ratsumestarin hevoinen oli silloin jo toisella puolella ja oli perille ehtinyt.
"Kyllähän saatte kuulla". Martin Paz, joka vaivoin keikkui aaltojen harjalla, kuunteli, vaan ei käsittänyt mitään. "Saran isä", sanoi juutalainen, "asui Concepcionissa Chilessä. Hän oli tuo korkeasukuinen mies, jota jo tunnette ja ainoastaan hänen omaisuutensa veti vertoja hänen aateliselle arvolleen.
"Pappiahan te menette hakemaan?" "Niin menen", vastasi isäntä. "Entä sinä?" "Lääkäriä." Isäntä astui Mikon luokse. "Kiitoksia kunnon mies", sanoi hän. "Tuohon käteen." He puristivat toistensa kättä. Kovin keikkui valjastettaessa uljas hevonen, mutta Mikon luja käsi pakoitti sen tottelemaan. "Kuinka uskallat lähteä, Mikko, tuolla hurjalla oriilla näin yön selkään?" kysäsi isäntä.
Todellakin suvanto oli tyhjä ja veneen kokka keikkui kuohuissa. Vapa huiskahti vielä kerran rantalepikon latvojen yli ja sitten katosi sekin. Riensin juoksujalassa kosken rantaa alas, niin pian kuin pääsin kivikolta, ja sitten ylös ahdetta pihaan, josta kautta oli suorin tie alasuvantoon. Tahdoin olla mukana vielä viimeisessä ottelussa, siellä, missä taistelu oli oleva kuumin.
MUUT Vihat voitan, virrat kierrän, Kannan kotihin omani. ANNIKKI Entäpä kerran keikkuisin minäkin! KARI Kun sa istuit, maa iloitsi, Kun kävit, käki kukahti, Kussa seisoit, seinä paistoi, Kussa tanssit, tanhut keikkui, Tuost' olet tullut, tuosta mennyt, Tuossa istunut aholla, Kivi on tullut kirjavaksi, Paasi on toistansa parempi, Korpi kuutta kukkeampi, Lehto viittä lempeämpi.
Arvelee, ajattelevi, sanan virkkoi, noin nimesi: 'Mitä tuohon tuotanehe ja kuta katsottanehe oluelle happaimeksi, kaljalle kohottimeksi? "Kalevalatar, kaunis neiti, se on sormilta sorea, aina liukas liikunnolta, aina kengältä kepeä, liikkui sillan liitoksella, keikkui keskilattialla yhtä, toista toimitellen kahen kattilan kesellä. Näki puikon lattialla: poimi puikon lattialta.
Tyttö lensi ja keikkui ympäri metsiä ja peltoja ja kaikkien mielestä hän oli tavattoman raju; palvelijat olivat hänen ainoat seurakumppalinsa; he opettivat hänelle lauluja ja kertoivat satuja. Mutta niissä aineissa, joille muut ihmiset arvoa panivat, ei hän paljon tietoja saanut; ja niinpä kerrottiin, ett'ei hän oikeinpäin isä meitää osannut, kun rippikouluun meni.
Hän seisoi rivissä ja keikkui oikein levottomuudesta sekä huojutti sarvenoitaan; kauemmas kuin matruusioppilaitten kanssa tanssimaan ei hän päässyt... Rejer oli yht'äkkiä hänen vierellään ja otti hänet ensin hambopolkkaan ja sitten valssiin. Hän tiesi, mitä hän teki!
Päivän Sana
Muut Etsivät