Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Siitä pälkähästä pelasti hänet Sydänmaan Jussi kumppaninensa, kiskoen hänet jotenkin armottomasti sisäpuolelle. "Tuommoinenko se mainio kello nyt on, jota ei saisi katsoakaan?" sanoi Tiitus, sittenkuin hän oli wälinpitämättömänä kuunnellut tapuliin pääsemisensä historian. "Semmoinenpa se on." "Eihän tuo näytä oikealta malmiltakaan." "Wai ei.
Mutta ukko ei tullutkaan hänen luokseen, näytti siltä kuin ei olisi tahtonut katsoakaan, otti rekivedon, joka vain silloin tällöin oli muiden mukana. Pekka jäi varsain kanssa talliin. »Mitä tämä tietää? Eikö minua pannakaan tänä päivänä muiden mukaan? Lähteekö naisväki ehkä jonnekin? Niitä on kyllä hupainen ajeluttaa. Punakintainen tyttö antaa rappujen edessä aina sokeria.
Ne välähtelivät päiväpaisteessa niin äkeästi, jottei niihin tahtonut katsoakaan kärsiä. Pikku Matti oikein ärjähteli ilosta saatuansa liivit leikkikaluikseen ja isä pääsi taas syväytymään työhönsä. Tuokioisen kuluttua täytyi Aaron kuitenkin kääntyä väkisinkin katsomaan, mitä lapsi oikeastaan askarteli. Silmänräpäyksessä lennätti hän rässirautansa hiilokseen ja tempasi liivit lapselta pois.
"'Eilisaamuna varhain hän suvaitsi tuskin katsoakaan minua, kun kunnioittavasti odotin häntä Zenon painikoulun luona, mutta iltapäivällä hän kutsui minut puheilleen, kun tiedustelumatkalla kuljin hänen avonaisen porttinsa ohi. "'Sillä minä tiesin hänen iltapäivällä palaavan metsästysretkeltä leopardeineen. "'Hän pisti käteeni vahataulun samalla silmäten varovaisesti ympärilleen...
Olisiko tuo ihmisten ylistys, jota hän niin syvästi oli halveksinut, todellakin ollut kiihoitus, jota hän tarvitsi voidakseen saarnata niinkuin hän oli sitä tehnyt? Häntä värisytti tuo ajatus, joka salaman tavoin syntyi hänen sielussaan ja silmänräpäykseksi valaisi tuntemattomia syvyyksiä, joihin hän ei tähän asti ollut uskaltanut katsoakaan.
Sesilia uskalsi vielä tuskin katsoakaan sulhoansa, mutta tuntui siltä, kuin hän ylpeästi olisi tahtonut sanoa tutuille puille, järville ja koko seudulle: "katsokaa, katsokaa, semmoinen hän on, niin herttainen ja niin jalo!" Ja taasen hän vapisi, hän ei tietänyt miksi, mutta hänen nöyryytensä kuiskasi hänelle, että tuo oli sentähden kuin hän oli niin vähäarvoinen hänen rinnallansa.
Hän ei uskaltanut katsoakaan sitä. Kalle uteli ja tiedusteli, mitä hän itkee. Ulla sai sanotuksi ainoastaan: jalka. Sinulla ei ole toisessa jalassa kenkää, sanoi Kalle. Missä se on? Sitä ruvettiin joukolla etsimään ja löydettiinkin metsästä, johon se Ulla juostessa oli kirvonnut jalasta. Kalle toimitti kengän jalkaan Ullalle, joka itse oli aivan saamaton.
Tuntui yksinäiselle ja oudolle, että itku pyrki tulemaan. Pojat juoksivat kadulla roirosilla ja tytöt hyppäsivät nuoralla. Elsaa ei haluttanut katsoakaan heitä. Tuntui kuin olisivat olleet kaikki vieraita. Ei välittänyt lehmistäkään, joita kulki häkiltä, ei Helunastakaan, jonka Nikkilän emäntä oli itse hakenut.
Soittoon kiintyi vähitellen heidän ajatuksensakin niin, etteivät muistaneet heitä katsoakaan. Vihdoin lakkasi soitto ja joukko hajousi. Mummokin läksi liikkeelle Elsan kera, mutta tuota herraa morsiamineen ei enään näkynyt missään. Kellot alkoivat tornissa soida ja ihmisiä kutsua iltajumalanpalvelukseen. "Lähdetään kirkkoon", sanoi Elsa. "Lähdetään vaan", sanoi mummo, alkaen astua Elsan perässä.
En raatsinut katsoakaan häneen. Nyt arvelen, että yksi ainoa lause teiltä isälleni, lyhyt selitys vaan ymmärrättehän, mitä tarkoitan antaa hänelle tietoa koko asiasta. Pyydänkö varsin paljon?" lisäsi hän. "Te siis rakastatte häntä?" kysyi upseeri, "vastatkaa minulle suoraan!" "Minä luulen, että kyllä voin kuluttaa päiviäni yhdessä hänen kanssa, sillä hän rakastaa minua niin selittämättömästi".
Päivän Sana
Muut Etsivät