United States or Côte d'Ivoire ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän ei muuttanut vähimmässäkään määrässä nöyrää käytöstänsä, mutta huomattavammaksi tuli ainoastaan se syvä maallisuuden halveksiminen, joka oli kaiken hänen nöyryytensä alla. Välimatka hänestä heihin oli ijankaikkisuuden syvä kuilu; mitäpä se häntä liikutti, mitä kuilun toisella puolen tehtiin.
Sesilia uskalsi vielä tuskin katsoakaan sulhoansa, mutta tuntui siltä, kuin hän ylpeästi olisi tahtonut sanoa tutuille puille, järville ja koko seudulle: "katsokaa, katsokaa, semmoinen hän on, niin herttainen ja niin jalo!" Ja taasen hän vapisi, hän ei tietänyt miksi, mutta hänen nöyryytensä kuiskasi hänelle, että tuo oli sentähden kuin hän oli niin vähäarvoinen hänen rinnallansa.
Sillä hän oli iloinen ja ystävällinen mutta kuitenkin yksitotinen; hän oli nöyrä sydämmestänsä, mutta hänen nöyryytensä vaikutti kuitenkin pelkoa ja rakkautta. Hän ei koskaan torunut, eikä vihastunut, ja oli aina hiljainen ja kärsiväinen; ja koska hän ketään nuhteli, kuultiin vaan rakkauden ääni, joka eksyneitä saatti oikialle tielle.
Jahka jäät vaan lähtevät, tulen minä kotiin, eikä sitä ennen kuitenkaan mitään taideta tehdä. Tulevaisella anopillani on palava halu päästä hoviin. Hän ei rauhoitu ennenkuin hän on laskenut hartaan nöyryytensä mahtavuuden jalkojen juureen. No niin, minä seuraan häntä ja morsiantani, pitämään huolta, ettei tapahdu mitään, joka sitten saisi minun pulaan.
Hänen suloinen, kaino nöyryytensä oli hänen tyvenen Kristuksen luottamuksensa hedelmä. Hänen ainoa lohdutuksensa oli rukous, ja usein meni hän kammariinsa vuodattamaan täyden, murheellisen sydämensä Herran eteen.
Mikä riemu! Mutta mikä sydäntä särkevä pettymys! Sitä hengettömyyttä, jota oli Esterin nuhteeton ahkeruuskin, jota oli hänen orjamainen nöyryytensä, jota oli oman tahdon näkymättömyys aina ja joka paikassa! Ei koskaan suuttunut, ei mihinkään ihastunut, ei mistään innostunut, ei itkenyt, ei nauranut.
Hän ol' nöyryytensä vuoksi Työttä jäänyt ainoinen. Katseen nöyrän luodessansa Anoi: »Isä korke'in! Muilla on jo toimintansa, Määrää toimi mullekin!» Luoja katsoi lempeästi: »Sinä vielä toimeton! Mutta,» lausui miettivästi, »Ollos siitä huoleton!» »Sulle toimeksesi annan: Katko orjan kahlehet, Myrskysäillä rauhan rannan Hukkuvalle näyttelet!»
Mutta kaikista surkuteltavin on juuri naiskysymys, sillä se hävittää perhe-elämän ja turmelee koko naissuvun. Hävittää naisilta sen, mikä heissä juuri on kaunista ja hyvää, heidän nöyryytensä, heidän siveytensä ja heidän ihanteellisen katsantotapansa. Tytöt olivat pelkkänä korvana. Lehtori Hellman osasi aina puhua niin, että se tunki läpi luiden ja ytimien.
Meidän tuli olla nöyrät tälle henkilölle, ja nöyrät tuolle, nostaa lakkiamme täällä ja kumartaa tuolla, aina tietää paikkamme ja alentaa itseämme niitten edessä, jotka olivat meitä paremmat. Ja kuinka suuri joukko tämmöisiä oli! Isä sai monitorin metalin nöyryytensä tähden. Häntä mainittiin ylhäisten joukossa hyvän käytöksensä puolesta, ja he päättivät auttaa häntä.
Mutta kuitenkin ponnisti hänen ylpeytensä suuresti vastaan antaumista, ja pari kertaa oli jo hänen huulillansa ylpeä vastaus. Mutta syvä, alammainen nöyryytensä sitoi kuitenkin hänen kielensä. Silloin sanoi kuningatar, tänä hetkenä yhä enemmän veljensä kaltaisena: "no, rouvani, te näette arvelevan, taikka mitä teidän äänettömyytenne merkitsee?"