Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. joulukuuta 2025
Kun hänessä tämä tahto lopullisesti kaikki kyky riippuu halusta ja tahdosta kun se höltyy, niin siinä on merkki, että vanhuus on tullut ja kuolema on lähellä. Menneille suvuille esi-isät olivat pyhät, ja perintötarut heidän teoistaan kallein kaikista aarteista.
Tiedämmehän me, kuinka toisissa maissa on porattu teitä läpi korkeiden vuorien, ja toisissa paikoissa on rakennettu kauhean korkeita siltoja järvien ja syvien rotkojen yli; niin, on semmoisiakin rautateitä, joissa kuljetaan kattojen päällitse suurissa kaupungeissa. Kaikkea tätä on tehty sentähden, että ihmiset ja tavarat voisivat tulla pian perille; sillä aika on kaikesta omaisuudesta kallein.
Sen myös vakuutan sinulle», lisäsi hän vielä liikutetulla äänellä, »että häntä rakkaudella kasvatetaan. Minulla on myös lapsi, ja hän on kallein tavarani.»
Koti meidän se kauniiksi laitettais, Talo taidetta huokuis vain Ja aivan sä sait minut suunniltaan Elontyötäni ennustain. Minä maani ja kansani laulaisin, Tämä kansa mun ymmärtäis Ja kerta kun sitten mä kuolisin pois, Mun työni ja maineeni jäis. Sinä kunnian kukkuran kantaisit, Jos sulhosi suureks sais Voi, kultani kallein, ainoisin, Jos vain sinut saavuttais!
PRINSESSA. Vie pois siis hänet, ja vaikk' yksin jäänkin, sun omasi hän olkoon ennemmin: niin, nähdäkseni, varmaan parhain on. Terveelliseksi taas mun tätä tuskaa siis täytyy ylistää! 0l' osani se nuoruudesta asti. Tuttu on se. Jää puolinaiseks kallein tappio, kun varmat emme omistuksest' olleet. LEONORA. Sun onnes, hyvin ansaitsemas, toivon mä nähdä. PRINSESSA. Leonora! Onneni? Ken onnellinen on?
Nero, jolle kansan suosio oli kallein kaikesta maan päällä, ei koskaan vastustanut mitään. Tällä kertaahan hänen sitäpaitsi piti rauhoittaa tulipalon raivostuttama lauma ja siirtää onnettomuuden syy kristittyjen niskoille. Hän antoi siis merkin, että "cuniculum" avattaisiin, ja sen huomatessaan kansa paikalla rauhoittui. Ristikot, joiden takana jalopeurat säilytettiin, narisivat.
KAIKKIVALTA: Yöt nukun minä Herran Mestarin suojan alla. KAIKKIVALTA: Kyllä, isä: minä olen hyvin onnellinen. KAIKKIVALTA: Isä! TUOMAS: Pietari: olenko minä sinulle jotakin siis? KAIKKIVALTA: Kallein kaikista olette te minulle lähinnä Jumalaa. TUOMAS: Kiitos. KAIKKIVALTA: Minä tiedän sen, isä. KAIKKIVALTA: Niin, isä.
Noin Diomedes virkki, ja mies moni seurata mieli: mielivät Aiaat, kumpikin mies, asekumppanit Areen, miel' oli Merioneen, iso Nestorin poian ol' into, miel' asekuulun myös Menelaon, Atreun poian, uljaan mieli Odysseunkin kera hiipiä keskeen Troian joukkojen, näät sydän rohkea häll' oli aina. Näin sanan virkkoi nyt sotalaumain pää Agamemnon: "Oi Diomedes, poika sa Tydeun, ystävä kallein!
Oi, Suomeni hurmaavaa! Oi, ihanaa maata, mi meille on suotu! Sua täytyvi lempiä, rakastaa, Joka ainoan, jolle vain lie sydän luotu! Sun täytyy, oi, kaunehin, kallein maa, Joka rinnan leimuten rakastaa! KEV
Jotakin tavatonta, hämmästyttävää on tekeillä." "Mitä sitten?" kysyi kuningas innokkaasti. "Sanokaa markisinna, mitä on tekeillä?" "Herra, jos minä sen teille sanoisin nyt, niin ei se olisi enään mikään hämmästys teille, kallein kuninkaani. Antakaa käsky aljettaa, niin saamme nähdä!" "Teillä on oikein, alkakaamme!" huusi kuningas, ja antoi merkin juhla-mestarille.
Päivän Sana
Muut Etsivät