Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Tuntui siltä kuin Caesarkin jo olisi ikävystynyt, sillä hän käänteli päätään, korjasi laiskasti kaulakoristettaan ja näytti uniselta. Vastapäätä riippuvan Crispuksen silmät olivat jonkun aikaa olleet kiinni, ikäänkuin hän olisi ollut tainnoksissa tai kuolemaisillaan.
Mies käänteli ja väänteli puntariaan, milloin hän lisäsi voita nokassa olevaan riepuun, milloin taas vähensi; jäykät sormet eivät hevillä tahtoneet saada sitä kohdallaan seisomaan, ja kun se viimeinkin onnistui, huomattiin, ettei siinä vieläkään se määrä ollut, kuin oleman piti. Uusi työ, samat temput, ja niitä sieti tehdä monet kerrat. Lopon silmät olivat kiinni puntarissa, niinkuin muidenkin.
Jeanne kosketteli ja käänteli esineitä jättäen sormistaan jälkiä niiden paksuun pölyyn, ja hän viipyi kauan siellä, tuon vanhan romun keskellä, siinä hämärässä valossa, joka tuli ullakolle muutamien pienien, katon rajaan kehystettyjen lasien läpi.
»Vai se... Sitähän minä jo arvelin että se se on ja jotta itseviikoilleen se on mennyt», myönsi Miina. Nyt käänteli Anna Liisa leipiä uunissa ja muisti pellavariihensä ja päivitteli: »Mistä häntä saisi tulitikkuja, jotta loukuttaisi huomenna niitä pellavia, kun on jo ahos kuiva!» Miina tiesi neuvon.
Dora punastui ja itki ja nauroi ja käänteli itseään joka puolelle, antaakseen kunkin sisaristaan suudella ja onnitella itseään. Mutta Lisbet heittäytyi hänen kaulaansa ja huudahti: "Onko se totta oikein totta, että sinä olet kihloissa? että menet naimisiin ja pois meiltä ja saat lapsia ja se on niin hirveän ikävää ja niin hirveän hauskaa että en tiedä itkeäkö vaiko nauraa!"
Wappu kääntelihe, vääntelihe kuin käärme Joosepin kourissa, ett'ei hän koskaan saanut koskea Wapun suuta. Tämä ei enää näyttänyt rakkauden kiistalle, vaan taistelulle elämän ja kuoleman vaiheella. Kolme kertaa oli Jooseppi heittänyt Wapun maahan, kolme kertaa oli hän jälleen noussut; hän nosti Wapun syliinsä, vaan tämä käänteli aina itseänsä niin, ett'ei Jooseppi koskaan huulia saavuttanut.
Hän levitti sen lieskaa vasten, käänteli sitä ja tarkasteli huolellisesti sen reunaompeluksia.
»Eilisessä ... vai oliko se sunnuntaisissa lehdissä, seisoo, että», tapaili vallesmanni, käänteli sanomalehteä ja jatkoi: »... Niin... Tässä viime viikon tiistain lehdessä seisoo, jotta Jaalan vallesmanni ... minun koulutoverini muuten... Jaalan vallesmanni Knuut Bernhard Pimppoonius on nimitetty ... nimitetty», aukoi hän sanomalehteä... »nimitetty sen ja sen kihlakunnan ruununvoudiksi.»
Hän käänteli itseään istumasijan pehmeällä patjalla ja seurasi omituisen uteliaana häipyvää varjokuvaa loiskivan veden yläpuolella. Hänet valtasi koti-ikävä vaan ei ikävä kotiin, halu nähdä maata ja ystäviä, hän kun juuri tahtoi niitä välttää.
Kun kirje oli valmis, nousi hän ylös, mutta ovelle tultua pysähtyi hän, käänteli koteloa muutaman kerran kädessään, mutta rohkaisi sitten mielensä ja juoksi alas pyytämään, että Halvar veisi sen postiin. Ylioppilas oli siis joutunut tappiolle. Viides luku. Uusi taistelu. Apujoukot saapuvat. Ylioppilas oli jo iloinnut, luullut päässeensä voitolle, mutta nyt sai hän nähdä suuresti pettyneensä.
Päivän Sana
Muut Etsivät