United States or Turkmenistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tyttö pudisti kiihkeästi päätään. Hänen pelkonsa herraansa kohtaan näytti kadonneen. Miltei ylimielinen oli se loiste, joka tuontuostakin leimahti hänen riemunhurmaamista silmistään. Viini valoi liekkejä Boleslavinkin suoniin. Hänen katseensa oli kuin lumottuna kiintynyt Reginan vartaloon, joka vääntelihe ja venyttelihe hurmaavana kuin menadi.
Joudu, ota koko joukko mukaasi he oleskelevat talossa tuolla pohjoisessa päin. Sytytä nyt niin että valkea räiskyy kuuletkos kuuletkos". Näytti kuin silmänsä olisivat olleet puhkeemaisillaan päästä, hän vääntelihe kuin suonenvedossa ja pusersi käsillänsä Aslakin käsivarsia, vavisten koko ruumiissaan. "Minä en saa rauhaa eikä autuutta muista hänen ilkeä työnsä lupaa se lupaa se".
Señoralla näytti myöskin olevan tavattoman hauska: hän oikein vääntelihe kauheiden naurukohtausten vallassa. Tätä ilomieltä häiritsi vain se ainoa ikävyys, että »rouvan aviomies» joutui palvelijain täydellisen halveksumisen esineeksi. Hovimestari selitti suoraan, ettei hän missään tapauksessa suostunut palvelemaan »rouvan miestä», jos tämä aikoi syödä samassa pöydässä.
Ja sitten tuli mustia kuvia, tuli myrskyn kuvia, tuli toiveitten särkymistä, tuli kalman kartanon inha isäntä, ja otti hyvän hengettären pois, ja sitten tuli ... mutta muuta ei sydän parka, tuo pieni sydän jaksanut kestää. Se vavahti ja värähti, se vääntelihe tuskissaan ja synnytti vihdoin suloisen hedelmänsä. Siksi itki Ellu. Ja tämä tunteiden liikutus se levisi vähitellen muihinkin.
Wappu kääntelihe, vääntelihe kuin käärme Joosepin kourissa, ett'ei hän koskaan saanut koskea Wapun suuta. Tämä ei enää näyttänyt rakkauden kiistalle, vaan taistelulle elämän ja kuoleman vaiheella. Kolme kertaa oli Jooseppi heittänyt Wapun maahan, kolme kertaa oli hän jälleen noussut; hän nosti Wapun syliinsä, vaan tämä käänteli aina itseänsä niin, ett'ei Jooseppi koskaan huulia saavuttanut.
Hetken vaiti oltuansa jatkoi hän: »Voitte kuvitella, millainen näytelmä se oli... Polisi saapui keskellä yötä ... tyttö letukka itki ja vääntelihe... Milloin kynsi hän polisipalvelijoita, milloin taas tarttui minua polvista huutaen: 'prinssi, prinssi, pelastakaa minut! Koetin saada häntä vaikenemaan, mutta se oli jo liian myöhäistä... Ilmoitin keksityn nimen, mutta komisario hymyili sanoen: 'ei se auta ... väkeni on tuntenut teidät ... tehän olette Axelin prinssi...»
Mutta mieltä hellyttävät paikat eivät häneen koskeneet; hän ei kärsinyt lukiessa pysähtyä innostuttavimpiin paikkoihin. Silloin hän aina kävi levottomaksi, vääntelihe istuimella ja sanoi: "lue eteenpäin!"
Nuori rouva nousi seisoalleen, pyyhkien hikeä otsaltaan ja leyhyttäen nenäliinalla viileyttä kasvoilleen. Mutta käsi vapisi ja liina vierähti lattialle. Nuori mies nousi nopeasti, otti liinan ylös ja ojensi sen rouvalle. Mutta hän ei ainoastaan ojentanut, vaan tarttui samalla hänen käteensä. Käsi värisi ja vääntelihe kuin tuskissaan kaksi suurta sinistä silmää katsoi häneen avuttomina.
Mutta jos hänellä olisi ollut voimaa kuulla ja totella, mitä hänelle sisältä sanottiin, olisi hän nyt heti hypännyt reestä ja antanut Laurin mennä yksin... He olivat yöpyneet viimeiseen majataloon ennen Kuopiota. He lepäsivät kumpikin vuoteellaan saamatta unta. Lauri kääntelihe ja vääntelihe teki tiliä hänkin elämänsä kanssa.
Surkeus, surkeus, jot' ei ihmissielu käsittää voi, että useampi kuin yksi olento vajosi kurjuuden kuiluun, että ensimäinen, joka kuolon tuskissa vääntelihe ikuisen armahtajan silmäin edessä, ei sovittanut muiden kaikkien syytä! Mua vihloo läpi luiden ja ydinten tämän ainoan hätä! sinä mielihyvilläs irvistelet tuhansien kohtaloa!