Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
CORNWALLIN HERTTUA. Min kirjeen äsken Ranskasta te saitte? REGAN. Vastatkaa suoraan; tunnemme jo kaikki. CORNWALLIN HERTTUA. Mit' yhteyttä teill' on konnain kanssa. Jotk' äsken astuneet on valtakuntaan? REGAN. Kuningas-hupsun mihin lähetitte? Hä? GLOSTER. Luuloon perustuvan kirjeen sain ma Mieheltä, jok' ei vihollinen ole, Vaan puolueeton. CORNWALLIN HERTTUA. Juonta! REGAN. Valhetta!
"Miksi te sitä luulette?" keskeytti häntä perämies; "te olette sitä katselleet kyllin, tietääksenne edes, mikä se on. Mitäs tuumaatte, ha?" "Minun pitää vielä kerran katsoa sitä", vastasi Mark, joka nyt ainoasti tahtoi voittaa aikaa, ajatellaksensa jotakin juonta; "niin, nyt minä näen sen selvemmästi." "No, mikä se sitte on, jos saa luvan kysyä?" huusi perämies, joka alkoi pitkästyä.
Voi, että taivas moista juonta käyttää Näin hentelää kuin mua sortaakseen! No, mitä sanot? Eikö sulla riemun, Ei lohdun sanaa?
OLIVIA. Seis, Topi, seis, jos henki sulle rakas! HERRA TOPIAS. Neitikö? OLIVIA. Samaako yhä? Kiittämätön kurja! Omasi olet vuoristoon ja luoliin, Miss' outoja on tavat. Mene täältä! Cesario hyvä, älä pahastu! Pois, raakalainen! Lähde kanssani; Kun kuulet, kuinka monta tyhjää juonta Kutonut on tuo pauhaaja, niin tälle Hymyilet vaan. Sun täytyy mukaan tulla, Et kieltää saa.
Kansallista romantiikkaa hänkin aluksi hipaisee, sen verran nimittäin kuin on romantista juonta ja osaksi myös romantista tekotapaa hänen tuoreissa, raikkaissa kansannäytelmissään Murtovarkaus ja Roinilan talossa, kumpikin Kiven Kihlauksen ja Nummisuutarien keralla, joskaan ei niiden rinnalla, nyt suomalaisen kansanomaisen draaman kaunistuksia.
Tällaista juonta, mihin liittyy oman vaimon kunnia, en ole romaaneissakaan lukenut. Rouva jotenkin selvästi kaupitteli itseään määrätyillä ehdoilla.» Tuijotimme ääneti toisiimme. Mitä oli tehtävä? Ilmoittaa asia mr Fairholmelle? Huomasimme, että se oli mahdotonta. Nierotin vaikuttimia emme tunne. Rouvan merkillistä asianharrastusta voi selittää pelkäksi uteliaisuudeksi.
Katsokaamme esim. luonnonmaalausta. »Papin rouvassa», jota tätä uutta teosta lukiessa muuten usein tulee ajatelleeksi, on vielä luonto, niin ihanasti kuin se juonta säestääkin, siitä kuitenkin kokolailla irrallaan, kehyksessä, jonka kirjailija ikäänkuin erikseen meille esittää, kuvaten sitten sen sisältämän tapahtuman. »Juhassa» on laita toinen. Vain yksi esimerkki!
Mun ootko hyljännynnä? Ei, tyynnä sydämeni sykkii vielä, Ja vapaa vankeudessakin oon. Vaan kuitenkin, mik' onni mua kohtaa? Oi Maria... Hän sydäntäni voiko Myös epäillä? Hän voiko uskoa Sen muistan juorun, jonka koonneet ovat. RAPP, lähestyy. Herr' luutnantti, jos lausua ma saan, On kaikki tyyni pirun juonta vaan, Ja vaikka perkele on viekas kyllä, On Herra toki häntä viisaampi.
Tahdonpa vielä yrittää erästä juonta... Naamioin itseni hulluksi ja tämä hulluus on oleva suurinta viisautta." Muuan karkeaan villamekkoon puettu kalastaja sattui kulkemaan ohitse. "Ystävä, vaihda vaatteita kanssani! Anna minulle mekkosi, se on kovin mieleiseni!"
Niin tuhat juonta julmaa vaan On turhaks' rauennut. Ja valtias Hän vaaroissansa On kirkastunut, kunniansa On kansain suussa kaikunut. Niinkauan kuin voi seistä maa, Ain' ihmiskunta kiroaa Työn julman, kavalan. Vaan järjestystä, oikeutta Ken suojaa, voittaa rakkautta Ja voittaa jälkimaailman. Suomen, synnyinmaamme, kansa mist' on riemuissaan? Harras kiitosjuhlan henki huokuu halki maan.
Päivän Sana
Muut Etsivät