United States or Gambia ? Vote for the TOP Country of the Week !


He luottaa minuun, minä heihin luotan. On heillä suussa totuus mieluinen; Kun huuliltaan he ennustuksen päästää, On niinkuin minun sydämestäni Ois sanat vuotaneet. JOSAFAT. Mut ennustukseen, Mi on kuin kaiku omain toiveiden, Ei joka hetki luottamista liene. AHAB. Kun kuulen heitä, epäillä en voi. Mun sydämeni ennustukseen yhtyy. Suo empimättä vastauksen he taas, Sen ainoan, mi mahdollinen on.

Hän, hallitsijan töyhtö otsallaan, Vie kuninkaana joukot taisteluun, Sa päällysmiesnä tuntematonna Lyöt viholliset maahan hänen tieltään. Kun näkevät he yhden kuninkaan, Niin pettymyksen kolkko tunne heidät Saa kohta valtaansa, ja uhriksi He siten toivotonna joutuvat. JOSAFAT. On viisas neuvo kuningattaren, Se miellyttääkö teitä kuningas? AHAB. Niin miellyttää, jos teitä miellyttää.

Että kostomme Niin tuhoavaks tulisi kuin suinkin, Ma Juudan voimat Israelin kanssa Nyt liittää tahdon samaan otteluun. Obadja, kuule! Lanko Josafat Sun hyvin tuntee. Jerusalemiin Siis joutuin riennä; Juudan kuninkaalle Vie Ahabilta tervehdys ja pyydä Mun nimessäni Samariaan häntä. Jos tunnen langon, ei hän meiltä nyt, Kun petti meidät kehno pakana, Voi kannatusta, apuansa kieltää.

ASSIR. Vaan onko yksin vika kuninkaan? ELIAB. On. Hänen sekä kuningattaren. Vaan Juuda, jossa hurskas Josafat On kuninkaana mikä kaunis tarha! Sen nuorukaiset kukoistaen kasvaa Kuin vesat voimakkaat. Sen neidot ovat Kuin kaunistettu seinä temppelin. Sen maasta versoo totuus, hurskaus. Vaan Samaria... ASSIR. Vaiti! Saapuvat. AHAB. Se oikein, kansani!

Ma tiesin sen; ei muuta neuvoa Voi antaa mikään hyvänsuova henki. Vaan toistakaatte vielä vastaus, Niin suuremmaksi kasvaa luottamus! KAIKKI PROFEETAT. Te sota aikoinanne alkakaa, Aseenne taistelussa voiton saa! JOSAFAT. Kun sangen harvoin suuren lauman suussa On kuultavana ääni suuren Jahven, Niin suusta näidenkin se mulle soi Nyt oudolta ja tuntemattomalta.

JOSAFAT. Tät' arvopaikkaa en voi hylkiä. AHAB. Siis minäkään en teiltä sitä kieltää. Ma suostun ehdotukseen, kuningatar. Se on sun asiasi pelastus! AHAB. Ma vaihdan puvun sulta, Obadja. Sa kuninkaana täällä vartioit, Ma Obadjana taistelussa lyön; Mut, kautta kuoleman ja kadotuksen, He iskuistani tuntee Ahabin. JOSAFAT. Mua Samarian, Juudan miehet kuulkaa!

ISEBEL. Te tiedätte, Min suuren voiman antaa luottamus. AHAB. Se pian heiltä taistelussa haihtuu. ISEBEL. Vaan miks' ei sitä ennen taistelua Jo heiltä riistettäis? Niin saisimme Me voiton halvemmalla hinnalla. JOSAFAT. Se toivottava olisi; vaan keino?

Obadja, joutuin linnaan kiiruhda Ja Sedekia Kenaanpoika tänne Keralla kaikkein profeettojen käske. Vaan heti tulkoot! Ennustusta täällä Me heiltä vartoamme. OBADJA. Tahdotko Sa Sedekia Kenaanpojan? Eikö... AHAB. Sa kuulit! Joudu! Tuo he heti tänne! JOSAFAT. Ja ketä ovat nämä profeetat, Nyt joita tänne torin täysi tulvaa? AHAB. He? Jahven profeetoita, kuningas. He palvelevat mua vilpittä.

Kuningas, Ma saanko eteen valtaistuimenne Nyt syyttäjän ja todistajat tuoda? AHAB. Se eihän vierastamme loukanne? JOSAFAT. Ei suinkaan, lanko. Tältä paikalta On oikeutta aina jaettava, Ken pyytäneekin sitä. AHAB. Esiin tulkoot Siis syyttäjä ja todistajat kohta! Kavahda, herra, mitä tehdä aiot Sa Jahven profeetalle pyhälle!

AHAB. Ma onnenani pidän, että voin Sovinnon ynnä sukulaisuuden Siteillä toisihinsa kiinnittää Ne vallat, jotka ennen oli yksi, Vaan nyt jo kauan vihamielisinä Ja vahinkoa toisillensa suoden On eri teitään kulkeneet. JOSAFAT. Kun Israeliin ennen ryntäsi Vihollisjoukot, silloin kysyttiin Min sukukunnan Jahve valitsee Kukistajaksi kaikkein vainoojain.