Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Jokos sitä nyt suututtiin? Muutoinhan minä vaan sanoa pöläytin..." "Ei, no, mitäs tässä todellakaan..." "Olkaa tuossa nyt jo ... leikkiähän se oli, kuulittenhan! Ota nyt puoli neljättä; eihän sinusta muutoin pääse." "Neljä olisi pitänyt ottaa, mutta minä pöllö kiiruhdin liiaksi", jupisi vouti.
Niemelässä olimme myöskin olleet kaksi yötä ja kokonaisen päivän. Sillä emäntä käski. Kun olimme kotiin tultuamme vähän aikaa pirtissä lämmitelleet, sanoi Mataran muori: »Miltäs tuntui vieraan ovelle kolkuttaminen? Oliko lystiä?» Miina ja minä olimme vaiti. Emme ymmärtäneet vastata. »No, jokos Miinalta kieli kuivui! Ei siltä muutoin vastausta puutu», sanoi hän. »Minua nukuttaa», sanoi Miina.
Mutta veljet, se minusta on ihme ja kumma! kun he kaikki asuvat samassa pitäjässä ja tietävät hänen onnettoman tilansa ja myöskin sen, ett'ei hän itse ole syypää köyhyyteensä, vaan ainoastaan miesvainaja. Auttaisivat edes sisartaan, mutta siinäpä seisotaan, jokos auttavat? eikös auttaneetkin?
Luulevat muut meidän hyvinkin salaisia puhuvan. Eihän ne väärin luulekaan. Luulevatpahan. Ja siihen se loppui, sillä toiset herkesivät marjasilla olemasta. Pekka meni Hintin ja Matin eteen hyvin ovelan näköisenä seisomaan ja arveli: No jokos on sanat yhdessä, niin lyökää käsi, minä olen eroittajana. Eihän meillä mitä kauppoja ole, sanoi Hintti.
PELTOLA. Vai vannot sinä vielä sielusi helvettiin, sinä kurja. Mutta katsopas tätä! HELENA. Mitä? tuo huivi? PELTOLA. Ahaa, jokos kalvenet? HELENA. Jumalan tähden, sanokaa, mitä tarkoitatte tuolla huivilla? PELTOLA. Niin, huomaatkos, sinulla ainoastaan on tänlainen huivi nähty, ja sinun omaksesi voi ken tahansa sen todistaa. HELENA. Enhän sitä kielläkään.
No mutta jokos nyt sitten porvariluokka on kokonaan kadonnut, kun sinä noin puhut? kysäsin minä puolittain hämmästyneenä. Eihän se vielä kadonnut ole, mutta sen merkitys on enää niin pieni, kun melkein kaikki eri maiden kansat ovat liittyneet yhteen. Jonkunverran on vielä senlaista köyhälistön kermakerrosta joka kulkee kapitalistien talutusnuorissa, mutta ne eivät paljoakaan merkitse.
No, jos hän elävänä leikistä pääsee, tuo hän sinulle kultaa ja hopeata ja ottaa emännäksensä. Sen vannon valehtelematta, sanoi Heikki. Ja Riikki sanoi: Jokos mennään. Ja oli menevinään hänen kanssaan ovelle. Silloin Sandra ojensi salaa kätensä Riikin selän takaa ja tavotti Heikkiä hihasta, ettei hän vielä menisi. Mutta Riikki näki sen ja rupesi nauramaan.
Jokos ne munat loppuivat, kuu heinäkuussa ostettiin, talven tarpeeksi kolmesataa paria? Eihän se voi olla mahdollista! Ei niistä munista enään ole mihinkään. Kauan käskivät elämään! Voi sitä lemua mikä niistä syntyi kyökissä. Hyi pakana! mitä ne herrat syövät! ILLI. Mitenkä se olisi mahdollista? KIRSTI. Minä äsken kannoin koko korin pellolle. Ja nyt haisee koko pihamaakin jottaha! Se hyvä!
HOPPULAINEN. Mitä hullua! Eihän ne niin sano, vaan näin: »Kuka köyhän nai? Kuka köyhän nai?» Ja siihen Kyrön kellot vastaavat: »Toinen köyhä toisen köyhän: toinen köyhä toisen köyhän.» Näes, niin ne kirkonkellot juttelevat. No, sinä olet köyhä ja minä olen köyhä ... jokos nyt yskän ymmärrät? HELENA.
Kunnon ystävykset suorastansa kilpailivat keskenänsä siitä, kenellä heillä oli hävyttömin peijausjuttu kerrottavana; keskustelu muodostui siis todelliseksi kilvoitukseksi siitä, kuka heistä oli suurin konna ja roisto. »Jokos minä kerroin teille, kuinka minä sain Moran herttuan narratuksi ostamaan sen egyptiläisen lyhdyn?» kysyi ukko Leemans särpäisten kahvikupistansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät