Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
»Hän on kuollut», jatkoi mies, »epäilemättä, ja sentähden sinä olet siis tullut oveani jyskyttämään.» Taaskin äänettömyys, mutta sitten hän lopetti päättäväisesti: »No niin, ukkoseni, minä päästän sinut sisään.» Sen sanottuaan hän hävisi ikkunasta. Tutustun setääni. Hetken perästä kuulin jonkun koluuttelevan salpoja ja ovi avattiin hyvin varovasti ja suljettiin taas heti kun olin päässyt sisään.
Näin mä unta maatessani, sike'in levätessäni: tuli ahjona ajeli, valkea välähtelihe aivan ikkunan alatse, periseinän penkeretse; siitä tuiskahti tupahan, koskena kohahtelihe siltalauoista lakehen, ikkunasta akkunahan." Siitä lieto Lemminkäinen itse tuon sanoiksi virkki: "En usko unia naisten enkä vaimojen valoja. Oi emoni, kantajani! Tuo tänne sotisopani, kanna vainovaatteheni!
Hän istuutui, riisuutumatta, ja rupesi muistuttelemaan seikkoja, jotka niin lyhyessä ajassa olivat hänet niin kauas vieneet. Ei ollut kulunut kolmea viikkoa siitä kuin hän ensi kerran näki ikkunasta nuoren miehen, ja nyt oli hän jo kirjeenvaihdossa hänen kanssaan ja tämä oli ehtinyt pyytää häneltä yöllistä yhtymystä!
Luukku oli osunut pohjaan, ja puoleksi tunnotonna hän vieri kostealle maapermannolle. Kun hän tointui ja saattoi selvästi ajatella, niin hän käsitti joutuneensa kellariin. Katonalaisesta ikkunasta tunkeutui hiukan valoa, ja kun hänen silmänsä olivat tottuneet hämäryyteen, niin hän saattoi erottaa esineitä ympärillään. Mutta samalla hän keksi jotakin kauheaa.
»Pois, sa hornanviesti uusin, lintu, paholainen!» huusin, »ulos myrskyyn jälleen lähde, öiseen maahas kamalaan! Ei saa höyhen jäädä tuonne, pois sun valhees joka juonne! Jätä rauhaan tämä huone! patsaan päältä pois nyt vaan! Et saa sydäntäni raastaa, ulos ikkunasta vaan! Korppi huus: »Ei milloinkaan.»
Johannes palasi pahantuulisena työpöytänsä ääreen, kirjoitti kirjeensä nopeasti valmiiksi ja jäi sitten pää käden varassa ikkunasta ulos tuijottamaan. Liisa tuli ovelle valmiiksi pukeutuneena, päällysvaippa yllään ja hattuneula suussaan. Nähtävästi hän hankkiutui todellakin ulos lähtemään. No, me tapaamme tietysti vielä tänään? kysyi Johannes, nousten häntä hyvästelemään.
Poika pantiin sanomaan Isolan lautamiehelle, että tämä olisi kotona, kun nimismies pitäjälle mennessään tulee ottamaan hänet mukaansa. Mutta aivan samassa kuin renki toi laitumelta hevosta, ajoi pihaan Karin Vennu. Grönberg katsoi ikkunasta eikä tahtonut silmiänsä uskoa. Hetkiseksi valtasi hänet omituinen, levoton, epäröivä mieliala.
"Tulta?" Jack pusersi kirjeen kokoon, sytytti sitä kynttilästä ja ojensi kumppanille tulta. Hän piti siitä edelleen kiinni, kunnes se oli melkein kokonansa palanut ja laski tähteet kuin hehkuvan tähden menemään ikkunasta. Hän näki sen putoavan sekä sammuvan hämärään ja palasi sitte ystävänsä luoksi.
Liv oli katsellut ulos ikkunasta aamuin ja illoin, vaan ei kukaan tullut eikä kukaan laulanut vuoren rinteellä myöskään. Eikä Liv kuitenkaan ollut tuskissaan, sillä hän tiesi niin varmaan, ettei Jumala sallisi Aslakin joutua harhateille nyt, hän oli niin palavasti rukoillut sitä sekä varhain että myöhään. Eräänä iltana, kun Liv istui tuudittamassa lastansa, kuuli hän jonkun valittavan käytävässä.
Kunnanhuoneen suuri sali oli täpötäynnä, aurinko paahtoi sisään seitsemästä suuresta ikkunasta ja ukot pyyhkivät tavan takaa hikeä otsaltaan punasella pumpulinenäliinalla.
Päivän Sana
Muut Etsivät