Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Me olemme vannoneet ikipäiviksi toinen toisillemme sokean luottamuksen ja kaikki koetukset kestävän ystävyyden; muutoin, te voisitte sanoa heille luottavanne minuun täydellisesti, eivätkä kaiketi he ole heikompi-uskoisia kuin te.
Hän ei saisi elää kaupungissa, missä alituiseen kuulee ja näkee kaikkea pahaa vaan meillä ei ole varaa lähettää häntä maalle tahi johonkin sairaalaan. Se on niin surkeata. Kyllä olen kurjuutta kokenut ja kurjuudesta kuullut puhuttavan, vaan en moista ole voinut aavistaakaan. Mitenkä monella tavalla voi ihminen tulla ikipäiviksi onnettomaksi. Oh sitä ihmistä, joka sen aikaan saa.
Veri karkasi Vinitiuksen päähän. Vielä kerran pani kiusaus koko hänen olentonsa vapisemaan. Niin! siinä oli keino ja vihdoinkin varma keino. Kun hän kerran on saanut Lygian haltuunsa, niin kuka uskaltaisi hänet häneltä ryöstää? Kun hän vain on saanut hänet rakastajattarekseen, niin mikä hänellä muu on edessä kuin ikipäiviksi jäädä hänen omakseen? Hiiteen kaikki opit.
Hyvästi sä siunaus sitten, jää kunnia maailman, hyvästi sä ihmiskunta ja autuus taivahan, mä lapseni kanssa ennen käyn hyrskyhyn kosken tuon ja pehmeän haudan siellä näin pienoiselleni luon, kuin näännytän kuoloon häntä; ja jos jäiskin hän elämään, ikipäiviksi kannettavakseen vain äityen sais häpeän."
Hän tahtoi nähtävästi, että jokainen sana tekisi käskyn vaikutuksen ja painuisi ikipäiviksi Chilonin mieleen. "Croton hyökkäsi kimppuuni ja tahtoi ryöstää ja tappaa minut ymmärrätkö! Silloin surmasin hänet, ja nämä ihmiset ovat sitoneet haavat, jotka sain, kun hänen kanssaan kamppailin." Chilon ymmärsi paikalla Vinitiuksen tarkoituksen.
"'Suo anteeksi, en minä tahdo häntä loukata', puhui taas Mestari, 'mutta minä olen melkein mieletön tuskasta. Minä tiedän meidän nyt täytyvän ikipäiviksi erota ja mitä on minulle elämä ilman sinutta? "'Sääli minua', pyysi Enkeli. "'Minä säälin; minä en tahdo pitkittää erohetken katkeruutta. Sinä jäät tänne, minä menen pois.
Kun elit sydämessäni ja minä kuuntelin lauluasi, kuulit sinä myös kaikki minun ajatukseni ja tunteeni, jotka minussa ahersivat, ja niin kutouduimme ikipäiviksi toisiimme..." Pikku Sven istui hetken vaiti ja tuumi. "Mutta, äiti", sanoi hän viimein hyvin totisena, "tämä on meidän salaisuutemme, emme puhu siitä yhdellekään ihmiselle, ei isälle eikä Guckallekaan, kuuletko.
Ei hänellä ollut selvää ajatusta tällä hetkellä; outoa, pysähtynyttä oli kaikki ja tuntuipa melkein kuin raukeisi hänenkin elämänsä ikipäiviksi siihen. MUTTA MIT
Tahtoisitko sinä häntä valmistaa siihen? Liisa ei saanut mitään vastatuksi. Heikki aavisti siihen syyn. Et suinkaan ole minua käsittänyt väärin? sanoi hän Aikomukseni ei ole jättää teitä ikipäiviksi. Päinvastoin; olen ajatellut kyllä palata tänne takaisin sitten. Nyt minua kutsuu suuremmat elämäntehtävät! Minun on pakko se on velvollisuuteni! Sano Liisa, tahdotko puhua asiasta isän kanssa?
Mutta ylpeän joutsenen luo astui eräs enkeli, katsoi siihen yksitotisesti ja sanoi: "Sinulta ja sinun suvultasi olkoon tästä hetkestä aikain laulun jumalallinen lahja pois otettu ikipäiviksi!" Ja enkelin sanat kävivät toteen.
Päivän Sana
Muut Etsivät