United States or Russia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei ikä eivätkä sotilaselämän pitkälliset vaivat olleet hänen kookasta varttaan koukistaneet ja hänen tukkaansa vaalistaneet, vaan sen olivat tehneet ne kaksi pahaa haavaa, jotka hän 37 vuotta sitten oli saanut Väinäjoen yli mentäessä.
BARTHOLO. Viha tukehuttaa minut. KREIVI. Todellakin, herra, nuoren naisen on vaikea... FIGARO. Niin, nuori nainen ja korkea ikä, sepä vaivaa vanhuksen päätä. BARTHOLO. Kuinka! kun tapaan heidät verekseltä! Kirottu parturi! Minun tekee kovasti mieli... FIGARO. Minä menen tieheni, hän on hullu. KREIVI. Ja minä myöskin; kunniani kautta, hän on hullu. FIGARO. Hän on hullu, hän on hullu...
"Kosken huminasta soivat Sanat kauniit, kamalat; Selittää kun niitä koitan, Toisiinsa ne haihtuvat". "Kyllä kerran kosken kumman Laulun täysin ymmärrän: Kyllä mieltä ikä antaa, Silloin sanat selitän". Näin hän mietti. Vuodet vieri; Mieheks varttui poikanen. Harhailtuans maailmalla, Joutui kotiin lapsuuden. Lauloi koski voimakkaasti Ikivanhaa lauluaan.
Kuinka aika rientää! vaikka aika ei tunnu rientävän niin ykstoikkoisessa elämässä kuin minun, niin se liukuu eteenpäin kuin vesi virrassa. Annas nähdä kahdeksantoista? Ei, hän on vaan seitsemäntoista tuli seitsemäntoista vanhaksi viime Toukokuussa." Mrs Braefield: "Seitsemäntoista vuotias! Hyvin vaarallinen ikä tytölle; ikä, jolloin nuket lakkaa ja rakastajat alkaa."
Kuu kumottava nousi taivaalle. Se näki, mitä tällä totuuden hetkellä tapahtui, ja kun yön hiljaisuudessa sali vihdoin tyhjäksi jätettiin, näki se vanhan paroonin kuvan seinällä ikäänkuin hymyilevän. Vuosien kuluttua. Päivä kuluu, vuosi kuluu, ikä kuluu. Sadin kukkaset, Johanneksen sydämen ruusutarha tahdotteko silmäillä niitä?
Poika Alastorin Tros tuli, polviin tarttua tahtoi, ettei tappanut ois, vaan vangiks ottanut, henkiin heittänyt armahtain, sama kosk' oli näät ikä heillä houkkio, tietänyt ei, ett' armoton häll' oli rinta; sill' ei hellä se ollut mies, ei hempeämieli, vaan vihanvimmainen!
Tuota en suuresti surisi, suren huolta suurempata, kun ei oo minussa miestä, nuolen viejeä vaolle, kirvehen kohottajata, sotakeihon kelvollista; ikä sorti kuulun kunnon, vaivat voimani vähenti, murhe murti viimeisetkin.
oli C. Julius Caesarin ja T. Livion ohella mainioin historioitsia romalaisen kirjallisuuden "kultaisella aikakaudella." Hän syntyi blebejisessä perheessä Amiternum nimisessä paikassa Sabinilaisten maassa v. 86 e. Kr. s. Hänen ensimäinen nuoruutensa ikä jakautui kirjallisten harrastusten sekä irstaan ja ylöllisen elämän välillä, joka siihen aikaan oli hyvin tavallista Roman nuorukaisilla.
Eikä siinä kylläksi, että tuo pitkä ikä, jonka he edessänsä näkivät, ajoi kaikki hyvät avut pakosalle, se toi mukanansa toisenkin ylen murheellisen vaikutuksen.
Vaan koska ikä eneni, Astui virkahan omahan; Kautta kastehen isältä Vahvistettu virkahansa, Kosk' oli vuosia ijässä Kolme kymmentä kulunut.