Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Sen jälkeen voi erottaa vain epäselvää myllerrystä, jalkojen ja käsien liikkeitä, valkean ihon välähtelemistä ja kamppailijain viereksimistä toistensa yli, kunnes nainen riistäytyi äkkiä ylös yläruumiiltaan puolipaljaana, revennyt hiha sivulla riippuen.
Gootitkin ihmettelivät vierastensa ihon omituista valkeutta ja heidän erittäin kirkkaita, säihkyviä silmiään. "Kun tuo musta, joka oli minua vastaanottamassa", virkkoi merenkulkija, "sanoi, ettei hän ole kuningas, voit vain sinä se olla". Hän ojensi Totilalle kätensä vedettyään siitä ensin haikalannahkaisen sotakintaan. "Tervetuloa Tiberin rannoille, Thulemaan serkut", sanoi Totila.
"Nimismies kävi heti Mikon kimppuun. Mikko vakuutteli: 'mie olen ihon keyhä miesi, ei miull' ole mitään omaani, repunki lainasin Akonlahen Oleksilta, Nykäseltä, siltä ukon pojalta, tunnethan sie herra nimismies sen. Tavarat ovat Miihkalin, Simanaine Miihkalin Lytänniemeltä; ei ole minun omiani, Miihkalin ovat Jumaliste! mie olen itshe perin keyhä, ihon olen kerjäläinen.
Ma siinä kummeksuin, mi heitä kalvoi, näät vielä mulle syy ei selvä ollut laihuuden tuon eik' ihon kuivanehen? Kas, silloin päänsä syvyydestä silmät mua kohden varjo muudan käänsi, katsoi mua tarkkaan, huus: »Mik' on tää armo mulle?» En koskaan tuntenut ois kasvojansa; mut hänen äänensä toi ilmi mulle, mik' oli haihtunutta hahmossansa.
Kuten barometristä lämpötilan, saatan päivittäin todeta paastoamisen tulokset käsivarsistani, joissa jänteet alkavat ihon alla yhä selväpiirteisempinä esiintyä. Myöskin osottaa housujeni ympärysmitan kasvaminen, mihin suuntaan ruumiillinen kehitykseni on menossa. Mutta onhan mitalilla aina toinenkin puelensa.
"Niin, ne koneet! Nehän ne juuri ovatkin. Työn säästöä muka! Meidän orja-omaisuutemme arvon halventamista, sanon minä! Kyllä minä hänestä keksinnöt karkoitan! Tuollaisen mustan koiran ei tarvitse ollenkaan huolia sellaisista asioista!" Yrjö, jonka ihon väri yhtä vähän oli ihan musta kuin Elisabetinkaan, huumautui äänettömäksi tuosta tuomiosta.
Niinkuin Hesperos yön pimeäss' yli tähtien muitten kirkas on tuikkeeltaan, ihanaisin tähtiä taivaan, niinpä nyt välkkyi peitsen pää, kun Hektorin aimon surmaks suuntasi sen käden oikean voimin Akhilleus vaanien kohtaa, jost' ihon sorjan vammata voisi.
Nyt kuin lapsi hän näyttääkseen jalan vauhtia vinhaa riens eturintaan; vaan pian siell' elo erkeni armas, juur' ohi juoksi, kun iski jo askelnopsa Akhilleus selkään, kultaisten vyösolkien liittymäkohtaan, peitsellään, sopa kuss' ihon suojana on sovan alla. Ruumiin puhkaisten navan kohdalt' ulkoni kärki.
"Tytär, suuri Henki antoi teidän isällenne valkean, ja minun isälleni punasen ihon, mutta hän laski verta kummankin sydämeen. Nuorena on ihminen vilkas ja lämmin; vanhaksi jouduttuaan on hän jäykkä ja kylmä. Onko mitään eroitusta ihon alla? Ei, Johnilla oli kerran vaimo.
Siihen hänt' uros iski ja auki jo viils ihon sorjan, pois veti keihään taas. Mut vaskenvälkkyvä Ares huus, kuin yhdeksän, jopa kymmenen ois tuhatkuntaa urhoa karjaissut, kun vimmoin iskevät yhteen. Kauhupa kaikkia kouri, akhaijeja, miehiä Troian, puistattain, niin huusi nyt Ares taistelonahne.
Päivän Sana
Muut Etsivät