Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Kun Louhi, Pohjolan emäntä, sai tietää, että vieras oli kuuluisa Väinämöinen, ihastui hän suuresti ja kestitsi Väinämöistä kaikella tavalla. Mutta Väinämöisen teki mieli kotia. Pohjolan emäntä sanoi: "Hyvähän tääll' on ollaksesi, armas aikaellaksesi, syödä lohta lautaselta, sivulta sianlihaa." Mutta tähän vastasi Väinämöinen: "Mies on maallansa parempi, kotonansa korkeampi.
Siellä hän lypsytiellä kertoi setänsä käynnin ja puheet Reetalle ja kysyi lopuksi: Eikö teistäkin, täti, ole hyvä, että setä laittaa minulle sen koneen, niin on ommella joutuisampi. Mikäs, hyvähän se on, sanoi Reeta ja muuttaen ääntään vähän kiukkuiseksi lisäsi.
Kaksi vuotta sitten oli nimittäin heidän ainoa lapsensa, neljä vuotta vanha poika, kuollut, ja hänen nimensä mainitseminen se aina oli tuskallista vanhemmille kummallekin ja senpä vuoksi he koettivat niin vähän kuin mahdollista ottaa asiata puheeksi. "Niin ne, hyvähän se on, että hän saattaa perheestänsä huolta pitää", vastasi mr Basset vähän lempeämmin.
Kun se oli tehty, Pyökäinen naurahtaen virkkoi: »Hyvähän siitä tuli. Kaksi miestähän kissankin nostaa, kun vain häntiä kestää.» Sitten Pyökäinen tuli totiseksi ja hieman alakuloisesti sanoi: »Tämä käräjänkäynti se on semmoista leikkiä, että rahaa ja rahaa se vain vetää. Teillä pitäisi taas olla joku vähänen rahaa.» Minkä verran sitä pitäisi olla?
Hyvähän tuommoisten herrain sitten on menetellä heidän kanssaan aivan oman mielensä mukaan. Mutta tulkoonpas koettamaan tänne ... tulkoonpas, sanon minä! Kyllä minä opetan... Istuu siellä vaan ja lihoo. Elää koroillaan kuin hyvä kuningas. Ja raiskaa naisia, hyi! Ei kuulu rouva uskaltavan nuorta piikaakaan pitää, kun herra sen kohta viettelee. Hyi, kolmasti, hyi!
Vjelä sanaisen sanoisin Ehkä parikin puhuisin Jos ej juttuni jaloksi Vejsun pitkäksi venyisi, Ja niin mainittais minusta Mitä soimataan sinusta: Ett' on pitkäldä puhetta Raipan kaltaiset runotkin, Mutta meiningit vähäisen. Tapahtukoon kungin tahto. Kyllä sinä selkiästi Ruotsin kjelellä kehoitat, Että pitää pännä mjehen Joka laskeepi lukuja Taikka lauluja latoopi, Joko neuvoa jotakin, Joko johdattaa hyvähän Taikka huvittaa hyvästi Ilman virhetä iloittaa, Taikka molemmat tarita. Tosin sinä myös tätäkin Tolsinansa toimittelet Toimellisella tavalla: Mutta mikäs mjelessäsi? Mikä silloin meiningisi? Mikä päässäsi poloinen, Koskas Kestikin kehoitat Juoma Lauluja latelet? Kuhun tuhmia talutat? Kuhun heikkoja kuletat? Tunne ensin tarkemmasti Kansa kulle kirjoittelet. Kyll' on Suomessa kyliä Pitäitä sangen paljon, Joissa miehet joukottaisin Ynnä pöydän ymbärillä Istuuvat ilolla mjelin Pöydän äärtä paineleevat Kyynysvarsilla vakaasti, Putelita palveleevat Kapan kunnias pitäävät; Joksikin jo olven juovat Vjelä viinankin vetäävät Nahkallansa narrin palat, Pyllistäävät suuren pullin Kohden kattoa kumoohon, Kortelingin kumaiseevat Aivan ahnaahan kitaahan, Pulputtaatpa putelista Kulkuhunskin kohdastansa, Njelaiseevat norri kupin Nappiansa nuoleskellen, Paikoin punsinkin paneevat Vatsahansa mjehet vahvat. Piippu pjeni hambahissa, Josta sauvua sysäävät Karvahinta, katkerinta, Puhaltaavat paksun pilven. Posket joteskin punaiset, Punaiset ja pullollansa, Viinan karvaiset vihannat: Tupakasta vahva tuppu Häijy pallo hambahalla Myrky-lehdeistä mädistä Saksan vesiset vedestä, Joita jauhaavat halulla, Märehtiivat, mökeltäävät, Että kuola konnain suusta Vesi ruskia valuupi. Nenä nuuskalla noettu Sian siivo sjeramissa, Räsähtelee räkä reijät, Joita korjaavat kädellä Pyhkäiseevät peukaloonsa Hihan suuhun hivuttaavat, Housut, helmat saastuttaavat. Silmät pjenet sihkurassa, Veren karvaiset, vesiset, Huulet höpisee jalosti
Ei mitään ... hyvähän tuo, että viimeinkin kaatui ... olisi minultakin siihen jäänyt, jos ei kenkäni kärki irtonaisen puun juureen tarttunut. Keihääsi katkesi. Vielä minulla kirves varana ... vaan missä lienevät muut miehet? Tuolta tulevan kuuluvat.
Hyvähän saattoi olla kaupanmies ja hyvässä kurissa piti kansaa, mutta ne sen taiat ja temput, jotka Väinön tietojen rinnalle asetti julkeata oli se Jormasta, ja kerran jumalat kostaisivat. Ei nykykansa osaa jumalien kera seurustella eikä haltijain tahtoa tajua. Luulevat Tapiota ja Mielikkiä ahneiksi pohatoiksi, jotka ihmisten tavaroita himoitsevat, kultaa, hopeaa ja herkkuisia uhreja kysyvät.
Minä neuvoin häntä matkustamaan ulkomaille, Kööpenhaminaan tai jonnekin muualle, mistä olisi helppo saada hänestä tietoja... Hän päätti lähteä Hampuriin, ja hyvähän sekin. Mutta miten hän sai passin?... Eihän hän suinkaan voinut matkustaa passitta? Hän sai passin mukaansa, vastasi konttoristi punastuen. Kuinka se on mahdollista?
»Noin hyvästä kankaasta kannattaa maksaa», oli Jäntin emäntä sanonut ja luvannut työtä niin paljon kuin Viion leski ehti tehdä. »Nyt minä voin ansaita niin paljon, että saat kulkea vielä koulussa tämän vuoden», sanoi äiti hyväillen Elsaa. Hyvähän sekin oli Elsan mielestä, vaan se, mitä hän niin kiihkeästi oli toivonut, jäi saavuttamatta, ja se mieltä alensi.
Päivän Sana
Muut Etsivät