Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025


Asustaa vaan täällä, kun kotona ainakin ja äkslänttäilee meitä mielensä perästä, minkä ehtii ja ennättää. Jo sitä harakatkin nauravat sellaista elämää, kun Purimossa on ruvettu viettämään. ROOPE. Siitä pitää tehdä loppu tavalla tai toisella. KALLE. Hyvähän se olisi. Mutta minkäs sille isännälleen voi.

Leipää, kylmiä potaatteja ja silliä oli ruuaksi. Vaan sillit eivät maistuneet Elsalle, ne olivat kesäytyneitä ja haisivat. Hän jykersi leipää ja söi muutaman potaatin. Mutta mielensä oli iloinen ja tyytyväinen, sitä enemmän kun äiti oli suostunut hänen nauhankutomispuuhaansa, josta hän oli heti kertonut. »Hyvähän se on, että jotakin koettaa. Saahan tuota sitäkin koettaa», sanoi äiti.

Vaan kyllä tämä nyt elää päälle päiväinsä, elää ihan luotuja päiviään, kunhan pääsee selviämään tuosta vasikkataudista. Vaan kyllä minä luulen, että se tuommoinen urkko tuntuu kotvemmaisen, kun vilu ja nälkä katkasee aivan hengen rajoja myöten. Hyvähän olisi, jos ei vain taudiksi kääreytyisi.

Hän tuumi todenteolle kirjoittaa perämies Lindille Sandesfordiin... Ei suinkaan millään tavalla velkoakseen häntä vaan ainoastaan kuullustellakseen, voisiko hän ilmoittaa mitään keinoa, jolla saisi hiukkasen hyyryä edeltäkäsin. Hän tahtoi antaa hänen tietää seikoista, jotka koskivat perämiestutkintoa. Yhtä hyvähän oli kirjoittaa tänään kuin huomenna! ja kirje läksi matkalle.

Paljonko sitte tahdot?" "Suoraan sanoen", vastasi pieni mies hiljaisena ja hymyillen, "minä tahdon sata riksiä". "Mitä! oletko hullu?" "Ei, enpä ole. Eikä sinun tarvitse maksaa niitä järkiään, metsävouti; minä olen tyytyväinen, jos saan pikkuisen Katrin pantiksi rahoista". "Vai siihen tyydyt? Hyvähän tuokin!" vastasi Yrjö vimmastuneena.

Luonto vaihteli, mutta Hannan päivät pysyivät entisellään. »Ei Hannalla tule hätää olemaan, vaikka vanhaksi piiaksikin jäisi», sanoi isä kerran hyvällä tuulella ollessaan, »onpa hänellä pensiooni minun jälkeeni. Ei se tosin suuri ole, mutta naiset tulevat niin vähällä toimeenHyvähän tuo oli niinkin... Hanna hymyili vähän katkerasti.

Hän muisteli neiti Saveniusta rännikadun varrella, hänen myrttiänsä ja pientä kamariansa, hänen silmälasiansa ja terävää leukaansa. Hyvähän tuo oli niinkin... Hanna oli vähän muuttunut kasvoiltaan; otsassa silmäkulmien välillä oli syvä ryppy ja huulien ympärille oli ilmestynyt jäykkiä piirteitä. Ahkera hän oli käsityölle ja paljon hän vaatteita valmisteli.

»Totta kai sen tähden», jatkoi Jukke. »Hyvähän se aina maksaa... Mutta kun oikein ruotsalaisen todistuksen antoi... Miehinä se piti meitä ... näkihän sen, vaikka se ei puhunut paljoa, mutta tyynessä vedessä ne suuret kalat kutevatPani kuitenkin viimein huolellisesti taskuunsa todistuksen ja tuntui nyt olevan verraton aarre povessa.

Ja sitten ... mitä sinä, moukka, sinne suu auki töllistelet! ärjäisi hän muutamalle talonpojalle, joka häntä katseli, mutta nyt säikähtäen vetäytyi syrjään, sitten tahdon minä paljon paremman saunoittajan kuin viime vuonna. Hyvähän se oli. Kylän pullehin emäntä. Vanha akka oli. Nyt tahdon Annikin, sen tytön, joka on orjana talossasi. Kovin on nuori vielä ja toiselle luvattu... Sen parempi.

Jos tahdot ryypyn, niin tulee luhtiini hetken perästä! Jahah! ROOPE. Onkohan tuo liian matala? Koetetaanpas lautaa. Hyvähän tämä! Ihan peijakkaan hyvä sittenkin. Eipä taida olla karsokaan. ROOPE. Tuohon sietää pienen paittilaan. KALLE. Taitaa kyllä ... pannaanpas vaan ... noin! Nyt hyvä sanoi Mäkelä. Koetellaankos? ROOPE. No, sinä et olekaan enää suutuksissa? Enhän minä ... olenkos ollut sitten?

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät