Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Elsa kastoi rievun ja painoi sen mummon otsalle. Maisteri seisoi kyökin pöydän edessä, josta hän katseli asiain menoa. "Huu, huu, uh, mikä se niin otsaa kylmentää?" kysyi mummo. "Otetaan pois piipun hiki hampaasta", sanoi maisteri. Mummo nousi istualle. "Niin vaan, minä luulenkin että se on vähän helpottanut", tuumi mummo. "Te pyörryitte", sanoi Elsa.
KASPER. Pannaanpa siis nyt kokeeksi kunkin aatoksen vilkkaus. No päin tuuleen sitten, ja auta minua, improvisationin henki! GILBERT. Nyt möräköön torves. Kummeasti, kovin kummeasti. FUCHS. Hoh hoo! MAX. Ketä olette te? GILBERT. Huu huu! Etkö minua tunne enään? Minä olen sen miehen varjo, jonka armottomasti keihästit kuoliaaksi lähellä porttia Berlinin kaupungin.
Varmaankin juuri tämä verinen miekka on niin pahoin haavoittanut tuon roiston leuvan. Huu, sitä verenjuoksua! Tässä lienee haavoja niin monta, että ne olisivat saattaneet tappaa härän. Mutta, oi taivaallinen Isä! Jos ei löydy kahta vartaloltaan ja näöltään aivan yhdennäköistä henkilöä, niin on tämä nuori mies pelastajani. Tule auttamaan minua, Pertti Månsson, pyyhkimään verta hänen kasvoiltansa."
Puhuvat kieltä, jota minun oli vaikea käsittää; laulavat kauniita lauluja ja kertovat tuhansia tarinoita. Joka vuosi siirtyvät he yhä tännemmäksi; ensi kesänä tulevat he jo tälle paikalle. Huu! he hävittävät meiltä sammalet ja ryöstävät meiltä porot. Mennään pois! huusi lappalais-eukko. Onko heitä paljon? kyselevät miehet. Paljon, paljon; aina enemmän tulee heitä, mitä edemmäksi menee.
Mä kiitän sua Ukko taivahinen; Suo mulle vielä kallis Samponi, Niin lähden onnellisna Tuonelaan Ja astun autuaana Manan tietä! Nyt Tuonen poika astuu ulos! Huu! NYYRI. Jo tulee Lalli. Voiton seppeleellä Hän koristettu on! Työ se on tehty! Mun karsikkoni, lapseni ja vaimon' Kaikk' olen kostanut. Mut mikä kosto! KITKA. Lallille kiitos maamme pelastaja Hän on!
Kätes anna! Ei tämä unta lie. Käsi kultas'! Huu! se on kosteinen! Pyhi sormes! Sillä, mun arvellen, Ne on verissään! Oi Taivas! mit' olet tehnytkään? Pian miekkas tuppeen pistä! Minä pyydän sua! FAUST.
Nuori pääskynen, neiti Hirundo Heraldika, kuten toiset pääskyset häntä nimittivät, syystä että hän aina niin mielellään istui tuon vanhan vaakunakilven reunalla, joka oli ison oven yläpuolella, tunsi erinomaisen halun vetämän itseään ikkunasta sisälle. Hän kurkisti ensiksi varovaisuuden vuoksi ikkunarei'ästä läpitse huu! mikä se oli? aivan kuin mies ihan vastapäätä ikkunaa olevalla seinällä.
Siinä on aivan selvään sanottu: "viime postiin en sinulle, veliseni, joutanut kirjoittamaan mitään; silloin olin näet leikkelemässä Koskelan ukkoa, joka on kuollut viinaan." Huu! minua oikein kauhistuttaa. "Kuollut viinaan." Se ei ole totta, ukko olisi jo ammoin sitte kuollut, jos hän viinaan olisi kuollut. Ei, vaan viinattomuuteen hän ehkä on kuollut. "Kuollut viinaan", siinä on.
Päivän Sana
Muut Etsivät