Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
PIRKKO. Että sinua kuulutetaan ensi pyhänä? Isä ja Johannes siitä puhuvat tuolla ulkona. HUSSO. Ohoo vai ollaan sitä jo niin pitkällä! No, no! tänäpäivänä on vasta perjantai. Vielä on matkaa pyhään. Hyvästi, Anna Liisa, hyvästi! PIRKKO. Sano nyt, sano! Onko se totta? ANNA LIISA. Voih ! Enhän minä tiedä. PIRKKO. Tiedätpäs, elä narraa.
Saattaisi muuten kaikki käydä päin mäntyyn. ANNA LIISA. Kuinka niin? Mitä sillä tarkoitatte? HUSSO. Tarkoitan niitä entisiä seikkoja. ANNA LIISA. Mihin te tahdotte oikeastaan tulla? Mitä ne tähän kuuluvat? HUSSO. Hyvinkin paljon. Etkös jo käsitä? ANNA LIISA. En. En ollenkaan käsitä. HUSSO. Jos salaiset asiat tulisivat ilmi? ANNA LIISA. Ilmi ? Kuinka ne nyt enää tulisivat ilmi.
Eikä tarvitse sinun silloin pelätä ilmitulemista eikä mitään. Siinäkin suhteessa saat olla ja elää rauhassa koko ikäsi. Niin että mene sinä vaan Mikolle, ja tee se heti, niin vältät ikävyyksiä. ANNA LIISA. Minä en voi! Ymmärrättehän sen itsekin, että minä en voi, kun minä kerran rakastan toista enkä häntä. Hyvä Husso, minkätähden minua kiusaatte suotta?
ANNA LIISA. Ja sen vuoksi hän näki hyväksi pelastaa nahkansa. No niin! Siinä hän teki viisaasti. HUSSO. Eikä sinulla ollut mitään hätää täällä sillä aikaa. Minä Mikon puolesta sinua autoin, minkä suinkin voin. Ei vielä tänäkään päivänä ole kellään ei niin pienintä vihiä koko asiasta. Se on ja pysyy salassa meidän kolmen välillä. ANNA LIISA. Unohdetaan se pois mielestä mekin.
Ja vaikkapa niitä olisi kymmenen Johannesta, niin pian hän ne täältä pois hätistää. Ei siihen paljoa tarvita. ANNA LIISA. Ja minä sanon teille, ettei se tapahdu. Elköön tulkokaan Mikko tänne sitä varten, elköön ryhtykö niihin puuhiin, minä kiellän sen. Jos hän vaan matkaansaa Johannekselle ikävyyksiä, niin HUSSO. Niin, mitä sitten? ANNA LIISA. Minä en ikinä anna hänelle sitä anteeksi.
HUSSO. Minutko ulos? Ehei! Vai mitä sanoo siihen Anna Liisa? JOHANNES. Minä sen teen! ANNA LIISA. Elä, Johannes, elä. Voinhan ensin kuulla, mitä hänellä on asiaa. HUSSO. Siinä kuulit! Jopa minä tuon noin arvasin. ANNA LIISA. Käykää sisään. Mitä seisotte siellä ovessa? JOHANNES. Niinpä lähden minä sillä välin puhuttelemaan vanhempiasi. Mutta laitakin, että tuo akka pian hupenee tiehensä.
Luuletko, että hän huolii sinusta sitten enää, kun kuulee minkälaisissa väleissä sinä olet ollut rengin kanssa? Niin ylpeäluontoinen mies kuin Kivimaan nuori isäntä on. ANNA LIISA. Ja te saattaisitte sen tehdä? Te saattaisitte mennä hänelle sitä kertomaan? Teillä olisi sydäntä särkeä minun onneni? HUSSO. Toisen ja paremman onnen saat sijaan. Usko pois, Mikko pitää sinua kuin kultaa kämmenellä.
Ja purista nyt kovasti muuten puristan minä sinua niin että älähdät. Kolmen viikon perästä minä sinut vien omaan kotiini uskotko sen! Hän on vanha, tummanverinen nainen huonoissa vaatteissa. Voi, surma, sitä rakkautta! Husso! HUSSO. Niin, Hussohan minä olen. JOHANNES. Mitä te siellä? HUSSO. En muuta kuin katselen ja ihmettelen. JOHANNES. Menkää tiehenne! Teillä ei ole täällä mitään tekemistä.
Mutta nyt paisuukin kulkupojasta isäntä taloon. Siunaa ja varjele, mä vieläkin sanon! Että minun kumminkin piti tämä ilopäivä nähdä. Oikeinko nämä mielisuosiolla antoivat sinulle tyttärensä? MIKKO. Oikein ne antoivat mielisuosiolla. HUSSO. Vai niin! Vai mielisuosiolla antoivat. No, pitääpä minunkin kiittää.
Ala vaan mennä toiseen tupaan, minä tuon padan sinne. Lähde pois syömään sinäkin, Anna Liisa. ANNA LIISA. Tulee vielä tänäpäivänä! Saattaa olla täällä tuossa paikassa. Herra Jumala, mikä minut pelastaa hänen käsistään? Anna Liisa, Anna Liisa ! PIRKKO. Hän on täällä. ANNA LIISA. Kuka niin? PIRKKO. Mikko on, ja Husso on hänellä matkassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät