Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
HUSSO. Kun ei ole soveltunut ennemmin. Nytkin hän läksi sieltä kesken parhaan tukkiliikkeen. ANNA LIISA. Eikö hän tiedä, että olen menossa naimisiin toisen kanssa? HUSSO. Tietää, tietää! Minähän siitä toimitin hänelle sanan. Sen vuoksi hän juuri kiirehtiikin. ANNA LIISA. Turhaa! Se on nyt liian myöhäistä. HUSSO. Myöhäistä? Kuinka niin? Et sinä vielä ole vihillä ollut.
Koska kuulin, kun Johannes sanoi, että olette yhdessä tuumanneet. Tuleeko tänne sitten paljon vieraita, Anna Liisa? Tuleeko? Vastaa sinä! ANNA LIISA. Anna minun olla rauhassa. Sinä rupatat aina niin kauheasti. PIRKKO. Ka, mitä sinä olet niin pahalla tuulella? Riitelittekö te Husson kanssa? ANNA LIISA. Pirkko! Juoksepa katsomaan, minne päin Husso meni.
Ollaan iloisia kaikin miehissä tänä iltana. Onko se totta, mitä Riikka suihkasi minulle korvaan sivumennessään? MIKKO. Ettäkö täällä on sulhasia vaihdettu? Totta on. HUSSO. No, herra tule ja puserra! Ettäkö sinä sitten tulet Kortesuon vävyksi? Siunaa ja varjele! Kuka olisi sitä uskonut ennen aikaan, kun piennä poikana sait juosta täällä palasta pyytämässä. Ja pellolle kyörättiin monet kerrat!
HUSSO. Annat mielelläsikin. Mikko kun sinua vähän hyväilee, niin sulaa harmisi siihen paikkaan. ANNA LIISA. Hänkö hyväilee minua? Ei koskaan! Ei koskaan!! Kuuletteko: ei koskaan!!! HUSSO. Aijotko sinä sitten tosiaan olla noin itsepintainen? ANNA LIISA. Aijon! HUSSO. Anna Liisa minä varoitan sinua. Ajattele ensin vähän suhteitasi ja päätä sitten vasta mitä teet.
KORTESUO. Mitä sinä ajattelet, Anna Liisa? Kun näin häiritset vieraiden iloa. ROVASTI. Te olette siis vakaasti päättänyt purkaa? ANNA LIISA. Se on jo purettu. Se täytyi purkaa. HUSSO. Siinä nyt kuulet, Pirkko. Mitä olen minä sanonut koko ajan? Anna Liisa ei ole Johannesta rakastanutkaan. Mitä sitä niin hämmästytään. Kerrankos semmoista tapahtuu.
HUSSO. Mikko palajaa tänne kotipuolelleen tuossa paikassa. ANNA LIISA. Palajaako hän tänne? Ja tähän aikaan! Miksi juuri tähän aikaan? HUSSO. Niin, arvaappas miksi juuri tähän aikaan. ANNA LIISA. Kaiketi vaan sattumalta. Eikös niin? HUSSO. Ehei! Ei ensinkään sattumalta. Sinua hän tulee perimään, ennenkuin muut ehtivät viedä. ANNA LIISA. Minua perimään? Nytkö vasta!
Herra tule ja puserra! Ja mitä se nyt sanoo Johannes? JOHANNES. En mitään. Vapaaehtoisesti olen luopunut. HUSSO. Vapaaehtoisesti? Vai vapaaehtoisesti! Tokkopa sentään niin vapaaehtoisestikaan? En usko. JOHANNES. Uskot tai et. Se on minulle se ja sama. KORTESUO. Elkää alkako vaan riitaa, hyvät ihmiset. HUSSO. Ei suinkaan, ei millään tavalla. Mitäpä se minua liikuttaakaan.
HUSSO. Et sinä ehkä antaisikaan Anna Liisaa kenellekään muulle? PIRKKO. En. En totta totisesti antaisi häntä kenellekään muulle pait Johannekselle. HUSSO. Et Mikollekaan? PIRKKO. Mikolle? Pyh! Hänelle nyt kaikkian vähimmän. HUSSO. Minkätähden hänelle kaikkian vähimmän? PIRKKO. Minkäkötähden? Kaikkea te kysytte. Ymmärtäähän nyt tuon. HUSSO. Kunko Mikolla ei ole taloa?
ANNA LIISA. Minä en ikinä ole häntä rakastanutkaan. Lapsellisuutta se vaan oli ja ymmärtämättömyyttä. Niin lapsellisuutta vaan ei mitään muuta. HUSSO. No noh, ei väitetä. Pian se nähdään. Pian nähdään, kuinka tytön käy. Vai sinä muka luulet kylmenneesi Mikolle! Semmoiselle pulskalle pojalle!
MIKKO. Sisään, sisään! HUSSO. Tulenhan minä, kun joudun. Joko täällä sitten ollaan selvillä? MIKKO. Ei vielä. Mutta kohta. Saatte kertoa nyt, mitä tiedätte. HUSSO. Siihenkö sitä tultiin kumminkin? Enkös minä jo sanonut. Ei se anna hevillä perään. KORTESUO. Hussolla ei minun tietääkseni ole täällä mitään tekemistä. Ja minä puolestani näkisin kernaammin, että hän menisi tiehensä.
Päivän Sana
Muut Etsivät