Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. marraskuuta 2025
Heikin kihlat olivat tavallista upeammat. Jaana itki kahta katkerammin. Heikki mietti päänsä ympäri. Hän ei voinut keksiä mitään järjellistä syytä Jaanan kallotukseen. Jos sinä siitä arvannosto-asiasta itket, sanoi hän vihdoin, niin voin minä vielä pyytää armoakin. Ei minua siitä Siperiaan tuomita. Niin että kyllä sinä sen puolesta voit aivan huoleton olla. Ei auttanut sekään.
Ja tuores kevätvesa on Purosen luona poika; On raitis hän ja huoleton, Kuin toivon-, riemun-aika. On puhdas lähde se tyttönen Ja poika kuin kevättuuli, Ei heitä hallan ja myrskyjen Viel' ole koskenut huuli. Heill' elämä on aavistus, Kuin toivon aamurusko: On haaveksiva rukous, On murtumaton usko.
Talven pitkän ahkerasti luimme, nyt me yhtä uutterasti uimme, piehtaroimme, pyytelemme kalaa, myyröstämme niinkuin myyrät salaa, koska kevät on, huomen huoleton, kesä tulla taitaa, vaikka ilman paitaa!
Hänen hempeä, huoleton luonteensa ja juurtunut tapa heti notkeana ja arkana taipua isän tahtoon vaikuttivat lamauttavasti hänen koko olemukseensa tässä hänen ensi taistelussaan oikeutensa puolesta. Hän oli aivan kalpea ja tunsi, kuinka tuo onneton 'tulppa' pyrki tukkimaan kurkkua.
Niinkuin pääsky visertelee ja käki kukkuu, niin olkoon elämämme huoleton ja iloinen. Niinkuin lehto leikitsee ja tuuli lehvissä lehahtaa, niin asukoon mielemme iloisena ja rinta riemuisena sykkiköön! Ja niinkuin tuo savupatsas päivää kohti kohoaa ja ilmaan haihtuu, niin kohotkoon toivomuksemme taivaankaaren takaisten luo.
En laula olven halulla, Enkä taarin tarpehella Laulan hoikka huolissani, Ikävissäni iloitsen, Panen pakkopäivissäni. Luotu on lintu lentämähän, Humalainen huutamahan, Vaivainen vaeltamahan, Huolellinen laulamahan. Mistä tunnen huolellisen, Arvoan alasen mielen? Tuosta tunnen huolellisen, Arvoan alasen mielen: Huolellinen laulelevi, Huoleton huhuelevi.
Liian iloinen mies, huoleton asioissa, varaton, velkoja koulussa ja yliopistossa, ja tuota tavallista rinnettä hän oli vuosien kuluessa luisunut niin alas, aina laitakaupungin pikkukapakoiden kävijäksi, että nyt ei enää pitkään aikaan ollut muusta kysymys kuin panna kaikki voimansa liikkeelle estääkseen itseään lopullisesti suuta myöten suohon vaipumasta.
Milloinka salama sen leimahtaa? Hän vuorilla viipyy, allansa kansa pauhaten juhlivi maalia vailla kuin korvessa Siinain Israel muinen. Hän vuorilla viipyy, kasvoista kasvoin katsovi Elämän ankaraa Herraa, min ikuiset käskyt piirtävi pintahan kylmän ja karmaan kalliopaaden. Hän vuorilla viipyy, allansa joukko juhlivi huoleton, tanssivi eessä kuvien kultaisten, kangastuskaarten, jumalien outoin.
"Kello on vasta vähän yli yksitoista", sanoi Helena rohkeasti ja järjesti vähäsen köyhää pukuansa. "Kun sinä olet lapsen tykönä, niin olen huoleton, ja niin viimeinen keino uskalletaan". "Minä en paikalta liikahda", vastasi Martha ja oli hetken aikaa ääneti.
Ole huoleton, kuninkaani. Tuon lisäksi kuusi tuhatta, erinomaisilla hevosilla varustettua ratsumiestä. "He haluavat päästä temmeltämään Rooman lakeuksille. "Eräs toivo elähdyttää meitä kaikkia: vie meidät taisteluun Rooman edustalle." "Kiitos, ystäväni, sanomistasi ja ratsumiehistäsi. "Sano, Hildebrand, kuinka sotajoukkomme nyt on jaettu?
Päivän Sana
Muut Etsivät