Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. marraskuuta 2025
Synkkyyden jos saisit syksyn yöltä, mustuutensa Hornan onkelolta, merten syvänteeltä pohjattuuden näist' et konsaan synkkää pohjattuutta saisi Annetteni tumman silmän. Kirkkauden jos lainaat kristallilta, lähteen silmäkkeeltä puhtautensa, itse auringolta lämmön voiman näist' et lämpöö, kirkkautta saisi armaan Annetteni lemmenkatseen.
Syvältä hengittäen, ikäänkuin olisi hän päässyt kuumasta ummehtuneesta hornan luolasta, käveli Lents raikkaassa ilmassa.
Se jo yksin riittää selitykseksi, miksi ihminen vapaasta tahdostaan luopuu Jumalasta ja lupautuu perkeleen omaksi. Mutta tällä on moninaisia ja voimallisia houkutuskeinoja. Hän tuntee lihamme heikkoudet ja käyttää niitä omaksi voitokseen. Sanotte hornan sikiöiden, joita minä tahdon hävittää, kärsivän puutetta, ylenkatsetta, raihnautta.
Kuink' on laita pienen purren, sopu Sammon soutajain? Riidelläänkö herruudesta heidän kesken yhä vain? Onko hornan inhat henget päässeet irti tyrmästään, kosk'ei myrskyn uhkausta joukko kuule vieläkään.
On vainon hirmupäivä päästy päähän, Yö vaippans' sovitti ja rauhan toi. Veriset liekit, haihtuin myrskysäähän, Viel' ilmi hohteen taivahalle loi. Mut taivaan alla riutuu tuskissansa, Veriinsä nääntyy mainehikas kansa, Ja kansan muistot liekki tasoittaa; Syö liekki Karthagon, mut murhamiesi Iloiten takoo kahletta, ja liesi Kuin hornan kita tultaan leiskottaa.
"Hän ei ollut valhepuvussa, mutta olen kuullut, että hän sittemmin on muutettu kaartiin. Mitkähän paatuneet konnat ovat uskaltaneet vuodattaa tätä nuorta, jaloa verta! Vannon kostavani heille vaikka täytyisikin hakea heitä hornan syvimmästä pimeydestä! Se on ainoa tapa, jolla nyt saatan näyttää kiitollisuuttani kaatunutta kohtaan". "Hän ei ole vielä kuollut.
Pirunmoinen et ole mutta etkö tiedä, että taiteilijan täytyy olla sentapainen hirviö kuin kirjassa "la helle et la bête"? Ei se peto, joka ryömii kaunottaren edessä, vaan se, joka hänet syö. Tämä on se pääsymaksu, jonka paholainen kerta kaikkiaan vaatii palvelijoiltaan. Ja sinä olet paholaisen palvelija taikka menet hornan kitaan. Minäkin alotin runoilijana kuten tiennet.
VIOLA. Takaisin sen annan. OLIVIA. Huomenna siis. Hyvästi! Jos noin soma On kiusaaja, niin olen hornan oma. HERRA TOPIAS. Hyvää päivää, nuori herra! VIOLA. Jumal' antakoon, herra!
Mut kun sinut näen taas silmissäin, kun soi sun äänesi helkähtäin, ma nousen taas, sun tahtos teen, tuon sulle taistoni seppeleen.» Ja niinkuin vuori, kuin harmaa paas, hän kasvoi mittaansa täyteen taas kuin lukinlangat haurahat Khimairan kahlehet kirpoavat. Hovi Hornan huutaa: »Hän hullu on!» Päälakensa koskee jo laipiohon. Polyhymnian käteen hän hiljaa käy, salin poikki samoo, hänt' enää ei näy.
Täss' yleväin on poikiesi päät; Kätesi tässä, pilkoin palautettu. Suruas ilkutaan ja uljuuttas. On tuskemp' ajatella tuskiasi Kuin muistaa oman isän kuolemaa. MARCUS. Jääks muuttukoon Sicilian kuuma Etna, Ja hornan iki-lieskaks poveni! Ei moista kurjuutt' ihminen voi kestää! Tuo hoivaa ilku itkevien kanssa, Mut tuskan pilkka kaksin kerroin surmaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät