Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 15. marraskuuta 2025


Ma taistella tahdon, tahdon Ja onneni luoda näin. Ei askelta syrjään, ei taakse, Vaan suorahan vain eespäin! Ja tulkohon tuuli ja myrsky Ja tulkohon hornan sää, Niin pystössä sentään heiluu Tään Pohjolan poi'an pää! En itke, ei itku auta, En huoliain huuda, en. taistella tahdon ja voittaa Tai kaatua taistellen! TUULI LEHTI

EMILIA. Sen sanoi hän, se todistaa mun täytyy. OTHELLO. Hän valhe suussa hornan liekkiin läksi: Se hänen murhaajansa olin minä. EMILIA. Oo, enkel' on hän sitä ihanampi, Ja perkel' sitä mustemp' olet sinä! OTHELLO.. Hän riettaaks rupesi ja oli huora. EMILIA. Sen valhettelet, sinä perkele! OTHELLO. Kuin vesi viekas oli hän. EMILIA. Ja sinä Kuin tuli hillitön, jos häntä viekkaaks Sa sanot.

Minä olen kulkenut maailman perimmäisiin ääriin asti, olen katsonut alas hornan kuiluun, ja huutanut: Isä, kussa olet? mutta kuulinpa ainoastaan, miten sateen pisarat putoilivat syvyyteen, ja tuo iankaikkinen myrsky, jota ei mikään järjestys ohjaa, on yksistään minulle vastannut.

Kun ohdakkeista puhdas on hengen viljamaa; Ei ennen, kunnes poissa kokonansa on, Ja valon valta-istuin on kukistumaton. Ja vaikk' on vaivaloista ja kovaa taisto tuo, Ja hornan henget tielle tuhannet esteet luo, Niin ällös, nuori joukko, säiky kumminkaan! Sun puolellas on oikeus ja siunaus synnyinmaan. Ja ällös surko, vaikka ei oiskaan suotu sun Satoa vielä saada ja palkkaa taistelun!

Sill' aikaa sankari karkaa pois, kuin jäljissä ois koko kauhujen kansa vankka, hän ratsuin vaahtisin ratsastaa, vaka vaappuvi maa, tult' iskevi ilma sankka, ja vaikka hän piukoo pilvihin, lyö kuitenkin hänt' tuntonsa raippa rankka. Jo eessänsä aukee Hornan suu, hepo kauhistuu: »Nyt, ystävä, mielesi malta!

Päivän Sana

raudalla

Muut Etsivät