Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025


Voi päiväni päivyt, voi onneni kukka, Voi ihanin ilmiö mun elämäin, Voi toivoni toivo ja toimeni määrä, Miks riisti sun kohtalo minulta näin? Synkkyyden jos saisit syksyn yöltä, Mustuutensa Hornan onkelolta, Merten syvänteeltä pohjattuuden Näist' et konsaan synkkää pohjattuutta Saisi Annetteni tumman silmän.

Monesti, pilvihin kun taivon peitit, ja kyynelin kun huuhdoit poskiain, Ja maljasi kun juodakseni heitit, Sen pohjattuutta kokea kun sain, Niin elämääpä kaihoomahan rinta Ain' oppi silloin korkeint', ihaninta. Monesti syöntäin kivisteli kyllä, Kun kukkatarhaani sun käyvän näin. Monesti sydämellä särjetyllä rauenneiden ruusuin ääreen jäin.

Synkkyyden jos saisit syksyn yöltä, mustuutensa Hornan onkelolta, merten syvänteeltä pohjattuuden näist' et konsaan synkkää pohjattuutta saisi Annetteni tumman silmän. Kirkkauden jos lainaat kristallilta, lähteen silmäkkeeltä puhtautensa, itse auringolta lämmön voiman näist' et lämpöö, kirkkautta saisi armaan Annetteni lemmenkatseen.

Taas maksaa ponnistella, vaivautua, Saa koitella taas voimain pohjattuutta . . . Tuon käärmeen veljen kun nyt saavutan, Niin ongen hänen sieramiinsa työnnän Ja köyden käärin kielen ympäri, Lävistän leuvan keihäällä ja käsken: Rukoile, liehakoitse! Mutta jos Sen luikertajan läpipääsemätön Nyt ympäröikin kaislikko ja muta?

Päivän Sana

raatiherran

Muut Etsivät