Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. lokakuuta 2025
"Siksi että minä tahdon niin!" tiuskasi hän, heittäen hetkiseksi tavallisen tylsyytensä. "Herrainen aika!" Neitsyt juoksi ulos porstupaan ja paiskasi paukkeella oven kiinni jälkeensä. "Ylpeä norjalainen veri alkaa heti kiehua, kun vaan suunsa avaa," mutisi hän. Pieni tyttönen seisoi nöyränä ulkona portaissa. "Pyyhi hyvin jalkasi ja vastaile nöyrästi ja kohteliaasti. Herra on ankara."
MONTANO. Herrainen aika, mitäpä tuosta! Tuskinhan jyvänkään vertaa joit, niin totta kuin soturi olen. JAGO. Hoi! Viiniä tänne! Hei, malja tänne, saas, saas! Hei, malja tänne, saas! Sotamies sepä mies on puolestaan, Vaikk' elämätä vaaksan verta on vaan. Sotamiehet, juodahan taas! Viiniä tänne, pojat! CASSIO. Saakeli soikoon, oivallinen laulu!
Annan liikkumisesta heräsi itse rouvakin, joka taas nukkui viereisessä huoneessa höyhenpatjoilla, ja yöröijy päällään rupesi hän akkunan poskessa sukimaan omia pitkiä hiuksiaan. "Herrainen aika! Mitä ihmettä! Anna, Anna!" olivat huudahduksia, jotka tunkeutuivat rouvan laihahuulisesta suusta, kun hän oli sattunut silmäilemään kaupungin ainoalle valtakadulle.
Dagny, terve, terve, sisarein! DAGNY. Thorolf! Herrainen aika, suureksihan sinä olet kasvanutkin! THOROLF. Tottahan toki, viidessä vuodessa, luulisinpa DAGNY. Niin, niin, totta sekin. SIGURD (tarjoo hälle kätensä). Sinusta saapi
Tarkemmin katsottaessa huomattiinkin siellä nirisemässä pieni jonkin joutava olento, jolla ruumista oli vain nimeksi, parahiksi sen verran, että ihmishenki siinä voi asua. Se oli nurkassa melkein päälaellaan silloin, kuin Sussu sen sai sieltä ylösperkatuksi ja näkyi jo olevan ihan menehtymäisillään. "Herrainen aika! Aivanhan se on musta," huudahti Liisa.
Sitten Maija nykäsi ensimäiseksi haavoitetusta sijasta sakealla verimaksalla täytetyn sarven ja alkoi ihmetellä: Herrainen tätä siivoa! Katsokaa tätä, minkälaista öplökästä on tämä veri. Ihan kuin tervaa, ihan kuin pikeä. Ei kumma, jos miehellä on selkä kipeä ... ja tässä ... ja tässä... Katsokaa tätä, kun ihan joka ikinen sarvi on täynnä samanlaista mörköttiä.
Onhan muta kiehuvan kuumaa. Anna nyt huuhdinvettä." Gunhild veti nuorasta. Rouva ulvoi. "Sinä murhaat minut, sinä murhaat minut minä saan suonenvedon onhan se jäistä vettä lakkaa, lakkaa! Lakana heti minä kuolen minä kuolen!" "Lakana, herrainen aika, sen olen unhoittanut!" Gunhild riensi ulos. Siinä seisoi yliopettajan onneton rouva hampaat loukkua lyöden ja tiukkuen vettä kuin Eeva sateessa.
Ensimmäisenä iltana, kun astuisin rouvani kanssa saloniin, nostaisivat kaikki lorgnettinsa meihin päin ja sanoisivat: nuorella paronilla ei ole makua. Ja semmoista ei kunnon aatelismies voi sietää." Niin he arvelivat, nuoret aateliset, sillä he olivat, niinkuin minä jo sanoin, esteellisesti sivistyneitä miehiä. Siitäpä syystä ja ainoastaan siitä Beata neitona eli, neitona vanheni. Herrainen aika!
"En menisi vaikka olisit oma sisareni", ja niin sanoen kääntyi hän toiselle korvalleen ja rupesi kuorsaamaan vielä kovemmin. "Herrainen aika! mitä on minun tehtävä", sanoi Bergit ja oli päivissään. "Minun täytyy lähteä Olavin luo". Ja Bergit juoksemaan. Olavi istui illallisella kun ovea kolkutettiin ja Bergit pistäytyi sisään, punaisena kasvoistaan ja aivan hengästyneenä.
Samassa kuului oven suusta päin kummallinen rupsahdus. "Herrainen aika! Mikä se oli?" huudahtivat eukot yhteen ääneen. "Oliko lapsen päällä ristiä?" kysäsi Maija. "Etkös sinä pannut?" kysyi Marjetta vapisevalla äänellä. "Enhän minä onneton sitä muistanut, voi, voi!" valitti maalarin Maija masentuneena.
Päivän Sana
Muut Etsivät