United States or Turks and Caicos Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sussu meni ja kun Liisa mutisten itsekseen: "täällähän jo onkin pimeä kuin säkissä," sai pihkaisen päreen palamaan vaikeni poikakin itkemästä. Hän oli koko ajan ollut siihen asti äänessä, vaikka ääni jo lopulla oli ruvennut sortumaan. Senpätähden unhottikin Maija Sussun varoituksen kokonaan ja ryhtyi Liisan kanssa kilpaa kertomaan kylän uutisia olkivuoteella olevalle Marjetalle.
"Tuleenhan tuo taitaa pyrkiä ja tulen sukuahan se onkin," vastasi Liisa. "Sussu! Sussu, nipistä Herran tähden sen vasemman käden nimetöntä; ehkä se siitä taas rupeaa huutamaan ja paha tuopi oikean lapsen takaisin," neuvoi Maija, viimeinkin kömpien ylös lauteiden alta. Sormea nipistettin ja poika saatiinkin taas täyttä suuta huutamaan, mutta paholaista ei sittenkään kuulunut kauppaansa purkamaan.
"Niin on, niin on, Jumala paratkoon! mutta milloinkapas se vaihdokas valkea lienee," sanoi Sussu. "Onhan tällä kuitenkin ihmisen haamu jälellä," jatkoi hän puhettaan. "Pää on tosin isohko, kuin vaivaistukilla kirkon isolla ovella ja muuta runnakkoa on tuskin sanan sijaksi, mutta kyllähän sen toki ihmiseksi tuntee."
"Sentähden näethän", toimitti Sikke-muori "sentähden, että Sussu kiisti kiven kovaan Kaikusen pojan olevan vaihdokkaan; hän, vainaja näet, tarinoi minulle kaikki, mitä itse tiesi, kun oltiin niin hyvät ruukut, levätköön hän rauhassa, lepo kuolleille, rauha eläville, lepo kuolleille, rauha eläville". "Miksikäs se poika sitten vaihdokas olisi?" kysäsi Tiina.
Sen päätyttyä Liisa kyllä huomautti tuon viimeisen kappaleen kuuluvan rippiin, mutta Maija sanoi sen kuuluvan kasteesen ja lisäsi: "ikäänkuin minä en sitä tietäisi, joka kuulun papissäätyyn ja osaan kastaa, vaikka ruotsiksi; tahdotkos kuulla: hevonen on hest, pappi on brest " "Olkaa vaiti mokomat kieliniekat", keskeytti Sussu "ja ruvetkaa virvoittelemaan toimetonna makaavaa Marjettaa".
Siinä se nyt on tuo meidän uusi kyökkäri. Kyllä siinä tulee kuuma Sussulle, ennenkuin tuosta kalua tulee, Se raukka on vasta maalta tullut. Mutta on sitä hauska nähdä miten nyt ruokaa laitetaan ha, ha! Naurattaa jo kun sitä ajattelenkin. Ahah! Nyt se peevelin Sussu on noussut, eikä minulla ole vielä huone puhdistettu. Nyt minä saan silliä, mutta minä en anna hänelle perään sittenkään.
Se lause tukkesi Maijan kyynelten lähteen juoksemasta ja ankara sanasota olisi alkanut eukkojen välillä, jollei Sussu olisi käskenyt heidän hoitaa sairasta Marjettaa. Vaaleana, liikkumattomana makasi tuo nuori äiti vuoteellansa, mutta hänen lastansa ei näkynyt, ei kuulunut missään se oli kokonansa kadonnut. Tyhjänä kellotti lapsen vasu rahin alla.
"Pimeässä, Herra nähköön!" vastasi Liisa, "ja mitä kaikkea lienee tapahtunutkaan; eikö lapsi liene vaihdettu." "Ei se paholainen toki ristin alta lasta saa," lohdutti häntä Sussu. "Niin, mut Maijapa ei muistanutkaan lapsen päälle ristiä panna ja kuules kuinka meidän Musti ulvoo, se mahtaa nyt taas nähdä itse rymän," puhui Liisa. "Onkos teidän Mustilla yösilmät?" kysyi kauhusta värisevä Sussu.
"No ei siinä ole velikultaa, kyllä minä kastan" lausui Maija mahtavasti, "mutta nimi?" "Pane hänet, vaikka miksi," sanoi Sussu. "Pannaan sen kaimaksi, joka vanhankin testamentin aikana itki ja Jerusalemin raunioilla valitti, koska tämäkin yhäti on äänessä," kiehitti Liisa toisten puheen väliin. "Niinkö Moosekseksi," uteli Sussu?
"Ehkäpä tulee vieläkin", puuttui Sussu puheesen, "sillä nystyräluoma niskakuopassa on hyvän merkki, sanoi äitikallas, joka oli paras paapo koko pitäjäässä".