Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 19. toukokuuta 2025


AAPO. Tosin unohti hän paljon kotonsa tuon ehkä noidutun pyyntihimonsa tähden, mutta olipa hän kuitenkin kelpo isä, ja kunnian miehenä hän kuoli. Levätköön hän rauhassa! TIMO. Ja kaksinkerroin äitimme. JUHANI. Siinä oli kunnon emäntä ja hurskas ihminen, vaikka ei hän lukeakkaan osannut. SIMEONI. Kuitenkin rukoili hän polvillansa illoin ja aamuin. JUHANI. Sen hän teki. Verraton äiti ja emäntä!

Eikä hän voinut karkottaa omituista, selittämätöntä tunnetta: niinkuin hän itse olisi jotenkuten syyllinen, vaikkei hän ollut tähän päivään saakka edes tietänyt mitään äitinsä salaisuudesta. »Ja mitä mieheen tulee ... niin, levätköön hän rauhassa.

Hiljaisesti katsahti hän taivaasen ja rukoili hiljaa sen kansan edestä, jonka sydämen hän oli voittanut korkeilla hyvillä avuillansa, ja joka oli niin kallis hänen sydämellensä. Kyyneleet tulvailivat hänen silmistänsä, ja vihdoin saattoi hän vaivoin sammaltaa nämä katkaistut sanat: "Taivahan siunaus levätköön teidän päällänne, jotka olette tänne kokoontuneet, ja koko kansani päällä!

Ah, onko täti Juliana kuollut, lausui Frans; eikö tarvitsisi mennä Utå'hon peijaisiin. Ei, oli vanhan kreivin lyhyt vastaus. Mutta isä, kumminkin menen minä; joku meistä täytyy olla peijaisissa. Kuules, Frans, tätini Juliana on nyt kuollut; mutta niin hyvä kuin tätisi oli, niin juonikas oli hän... Levätköön rauhassa ... mutta sinne matkustamisesta ei synny mitään.

Samassa aukeni erään teltan ovi ja valkeaan huiviin sekä muuten siistiin mustaan pukuun puettu eukko ilmaantui kynnykselle. Piisaa jo, Stepka, sanoi hän vihaisesti, herra makaa ja sinä kehtaat rääkyä. Ei sulla ole omaatuntoa, eikä sääliä! Anteeksi, Petrovna, vastasi Stepka, hyvä on, en minä enää ... olkoon herra rauhassa ja levätköön sekä tulkoon terveeksi.

Sen tiedän vain, että hän oli hyvin suuri, ja että ne asiat, joita hän käsitteli, olivat niin ikään suuria, niin että meidän on vaikea häntä arvostella tavallisen mittakaavan mukaan. Levätköön hän rauhassa suuressa punaisessa sarkofaagissaan Invalidikirkossa, sillä hän on työnsä tehnyt, ja mahtava käsi, joka muodosti Ranskan ja piirsi nykyisen Europan päärajat, on muuttunut tomuksi.

"Olen hankkinut valkoisia narsisseja. "Niiden tuoksu on suloinen." Hän vaikeni. "Sinä olet hyvä tyttö, Mirjam", sanoi Totila ottaen päästään hopeanvalkoisilla joutsenensiivillä koristetun kypäränsä ja asettaen sen pöydälle. "Missä on isäsi?" "Herran siunaus levätköön kultakutreillasi", sanoi vanhus tullen huoneeseen.

Ah, sydämeni pohjasta rakastan minä Kaarle-kuningasta! Jumalan armo ja rauha levätköön hänen tomunsa yli!" "Aamen!" sanoi översti Sparre, ja puristi syvästi liikutetun vanhuksen kättä. "Hän usein rikkoi eläissänsä, mutta kuitenkin oli hän hurskas, jalo herra ja suuri kuningas, semmoista harvoin maailma on nähnyt. Sanon kanssanne: Levätköön hänen tomunsa rauhassa!

Pastori siunasi ruumiin, pitäen samalla kauniin, sydäntä liikuttavan hautaus-puheen vainajan muistoksi ja meille jälkeen jääneille lohdutukseksi. Levätköön rauhassa kunnon soturi! Ehtoohämärässä kokoonnuimme koko pataljona erään pienen joen rannalle, jossa oli kuormastomme ja keittopaikkamme, syömään jouluehtoollista. Pastorimme luki ruokasiunauksen, ennenkuin rupesimme nauttimaan ehtoollista.

"Sentähden näethän", toimitti Sikke-muori "sentähden, että Sussu kiisti kiven kovaan Kaikusen pojan olevan vaihdokkaan; hän, vainaja näet, tarinoi minulle kaikki, mitä itse tiesi, kun oltiin niin hyvät ruukut, levätköön hän rauhassa, lepo kuolleille, rauha eläville, lepo kuolleille, rauha eläville". "Miksikäs se poika sitten vaihdokas olisi?" kysäsi Tiina.

Päivän Sana

rannehiat

Muut Etsivät