Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. marraskuuta 2025
"Israelin Jumalan kautta, minulle on annettu se voima! Niin totisesti kuin hän elää, tulet sinäkin tuomittavaksi pilkkaajana ja kansanvillitsijänä!" "Niin", vastasi Johannes rauhallisesti, "totta puhut, sinulla on valta minun ruumiiseeni, siihen tomumajaan, jossa asun. Mutta", jatkoi hän ja kohotti katseensa avaruuteen, "minun henkeni on vapaa, sille et sinä mitään voi.
Se joka katsoo niin jalosti ja puhuu niin ylevästi kuin hän, ei taida pettää!... Vaan kuitenkin... Bartholdon sanat?... hänen varoituksensa? Minä tahdon täyttää lupaukseni, jos vaikka maa aukenisi jalkaini alla ja syvyys nielisi minun kitaansa! En tahdo enkä taida ajatella pahaa hänestä, armaastani, henkeni pelastajasta! Gerbert! Gerbert. Anna kultain!... lemmittyni! Anna.
Minun henkeni kuiskii toivoa; se liitää ihastuneena uhkaavien hetkien yli, se uneksii tulevaisuudesta sen oma rohkeus on sen paras ennustaja. Jos minä niin äkkiä ja pian tuhoutuisin, niin kuoleman varjo synkentäisi minut ja minä tuntisin kamottavan kohtaloni esimakua. Minun henkeni ilmaisisi suruna ja huolena ennakolta kauhean Orkuksen läheisyyden.
Tyttö luuli näkevänsä munkkeja edessään ja heittäysi pitkäkseen kapteenin jalkoihin: Armoa, isä, armoa! Minä tunnustan kaikki, minä olen auttanut vankeja pakenemaan, olen antanut vartijoille viiniä. Mutta säästäkää henkeni, pyhimysten laupeuden vuoksi, säästäkää henkeni, minä olen niin nuori, minä en tahdo kuolla vielä.
"Annan päänikin, jos niin tahdot," vastasi hän, "sillä sinä pelastat henkeni"; jonka perästä hän otti rasian reunuston kanssa ja meni tiehensä. "Todistajia meillä ei kyllä ole", lisäsi Mansur, kääntyen banianin puoleen, "mutta eikö niin ole kuin sanon." On, sanoi nuorukainen, suo anteeksi etten ole ennen maksanut sinulle. Syyn tiedät sinä.
Hänen huuliltaan liiteli useamman kerran kuiskauksena sanat: "Herra Jeesus, ota minun henkeni!" ja koko hänen kasvonsa olivat ikäänkuin kirkastetut, läpikuultavat, niin että hänen sisäinen, henkinen elämänsä näytti kuolinhetkellä leimahtavan hehkuvalla voimalla. Kivittäminen ja ulvonta taukosi hetkeksi, ikäänkuin tarvitseisi murhaajain vetää henkeä.
Hän sanoo pelastaneensa henkeni, salattuaan Akulina Pamfilovnan petoksen, tämä kun oli sanonut heille, että minä olen hänen veljensä tytär. Mutta minä mieluummin kuolen kuin menen semmoiselle miehelle kuin Aleksei Ivanitsh on.
Mutta kumminkin olivat ovemme yhäkin auki vähäisemmälle ystäväpiirille. Onnettomuus tulee harvoin yksinänsä, ja minä olen merkinnyt punaisiin vihkoihini, että minä tämän aineellisen onnettomuuden tapauksen jälkeen tulin jälleen vuoteenomaksi kuusiviikkoa kestävään lavantautiin, jolla ajalla henkeni väikkyi elämän ja kuoleman välillä.
Tietkäät siis, että jos henkeni tai onneni pahaksi jotain ilmauu teiltä, niin olenpa kohta vannotusta valastani vapaa. MARCIA. Uumoileva mies, vaihka sanoo hänen ulkomuotonsa toista. Mutta eihän ole ihme keskustelossa ryövärnaisen kanssa. Mutta joku lähestyy. Minä riennän kammiooni. Ihmeellinen nainen! Mutta kohta teen epäsääntöisyydestä lopun, kohta. Toki: kurja Rachel ja Mariamne!
Hän teki kaikki, minä en mahtanut mitään, hän näki kaikki, häntä mun siunata pitää, kaikki hän kesti, kaikki hän kärsi ja kantoi esiin, rakasti, rohkaisi, anteeksi antoi. Kunnia hälle, henkeni morsiamelle! Kukkia hälle, kukkien kuningattarelle! Helmiä hälle, helmelle ihmisyys-uskon! Huntuja hälle, hunnulle huomisen ruskon! IK
Päivän Sana
Muut Etsivät