United States or Iran ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun vain syitä vähän kaunistelee, niin tämä nuori mies pitää minua ja itseänsä ihmisyyden pelastajina, sillä välin kuin me ryöstelemme kauppamiesten rahat aito merirosvojen tavalla. Minua miekkoista, lausui Aadolf, te olette se mies, jota hain, se ystävä, jonka henki on sopusoinnussa minun henkeni kanssa.
"Jumalan kiitos, minä en tunne mitään halua hänen ahvettuneiden kaunottaren perään!" sanoi Richard; "ja kovin ankaraa olisi kai sitäpaitsi rankaista tätä miestä siitä että hän on herransa asian ajanut päälle päätteeksi samassa kuin hän juuri on henkeni pelastanut.
Tää kaikki, kaikk' onhan unta vain: mun aatteeni armahimmat, mun henkeni heleä morsian, tuon suudelmat tulisimmat, hän, hän, satavuosiks mi sekunnit loi ja minuutit miljoonaksi, joka yhdellä sydänyö-katseellaan tomun tään teki jumalaksi!
Kuin ette äskettäin jo kuullut ois, juur' äsken, mikä suhde Saladiniin minua sitoo? MUNKKI. Kuulinhan. RITARI. Ja silti ? MUNKKI. Niin oikein tuumii patriarkka , mutta Jumala, ritaristo... RITARI. Niist' ei mitään! Mua konnuuteen ei vaadi ne! MUNKKI. Ei toki? Vaan Jumalast' ei konnuutt' ole aina, mi ihmisistä tuumii patriarkka. RITARI. Saladin säästi henkeni: mä häntä murhalla kiittäisinkö?
'Leipä ei kaswa työttömälle', soi minun korwissani koko päiwän ja minä aloin ruweta tekemään työtä niin paljon, kun woin, henkeni elatukseksi ja kurjan, nälkäisen elämäni awuksi; ja mitä lupasin, täytinkin minä.
"Morsiameni on ryöstetty Hovilaan, ja tahdon hänet pelastaa, menköön vaikka henkeni." "Tuo kuuluu kummalta", lausui ratsastaja, joka vieläkin oli selin kuutamoon, niin ettei hänen muotoaan voinut eroittaa. "Mitä morsiamesi voi Hovilassa" hän keskeytti puheensa, lisäten äkkiä: "oletko vakooja?" "Henkeni on teidän vallassanne, herra majuri.
Minä vannon, että vaikka hän olisi maailman ääressä, hän pitää löytymän!« huusi Klaus, joka Marian nähtyään vapisi liikutuksesta. «Kiitos, kiitos, rakas Klaus!« vastasi majuri. «Sinä olet minulle antanut enemmän kuin henkeni, jos sinä tuot Johanneksen tänne.
Niin hän sanat lausui. Minä olenkin valmis uhraamaan henkeni Herran asian puolesta... Ottakoon poikanne sen! Minä olen onneton isä ... ne sanat laamanni Juhana tietämättänsä lausui papin kertoessa. Vanhus oli vaipunut kokoon nojatuolissaan ja hänen silmänsä melkein peittyneet hänen tuuheiden kulmakarvojensa alle.
"Ja jos hän elää, enkö siis ole tietämättä, sen myönnän ryöstänyt häntä tarpeeksi? Enkö ole ryöstänyt häneltä koko sitä syvää onnellsuutta, joka täytti sieluni ja henkeni, kun tämä jalomielinen ja minulle niin kallis nainen," hän ojensi kätensä kuvaa vastaan "sanoi olevansa minun äitini? Enkö ole häneltä ryöstänyt sitä lempeyttä, jonka hän niin ylellisesti antoi minulle?
Näin mulle kerrottiin Mut ei tuo voine ole totta, Kitka? KITKA. On toki. Henkeni ma antaisin, Jos siten vaan sen saisin valeheksi! Haa Lalli! Onnemme on tukala! LALLI. Vaan merkillistä!