Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Kellon lähestyessä kymmentä kuului eteisestäpäin vihdoin ovenpaukahdus ja askeleita. Markus raotti oven ja ilmoitti: Luutnantti Maksiimof. Mutta mihin helvettiin ovat sitten kaikki kaksijalkaiset tänä iltana joutuneet? huusi luutnantti B. Eikö herra luutnantti siis tiedä? Tänä iltana on kutsujaiset paroni Z:llä. Saatana, en minä muistanut.
"Täytyykö minun siis tänä yönä mennä helvettiin?" kysyi hän epätoivossa. Pappi vaikeni ja katsoi häneen, ja kun hän luuli huomaavansa, että tuo nuori mies oli nöyrtynyt, sanoi hän: "Jos helvettiinkin joutuisit, ei sinulla olisi mitään sanomista.
Pois se minusta, sillä parempi on sinun tyhjällä päällä ja täydellä vatsalla taivaaseen päästä, kuin pää täynnä ja vatsa tyhjänä helvettiin joutua. Aamen.
Mutta minä en osannut muuta kuin ihmetellä enkä sanonut ymmärtäväni, kuinka pirut ihmistä taivaaseen veisivät, joiden aina ennen olin kuullut heitä helvettiin himoitsevan. Hän istuutui niinkuin se, jonka ajatuksen juoksua ei ole ollenkaan käsitetty. Niin, niin. Mistäpä sen ymmärtäisittekään ... eihän sitä ymmärrä muut kuin minä, enkähän minäkään sitä ennen ymmärtänyt.
Ja minä heitän sinut helvettiin, ja ihan palkatta, jos hiiskut vielä Inger-rouvasta hävyttömän sanan! No, no, olenko minä sen laulun tehnyt? BJ
Hän kuoli vuonna 1285. »Suurinokkainen» on Anjoun Kaarle, Napolin kuningas, jota paavi käytti tuhoamaan Hohenstaufien keisarihuonetta. Se että Dante, joka oli Hohenstaufien suuri ihailija, asettaa hänet Kiirastuleen eikä Helvettiin, johtunee siitä, että Dante näki hänen hallitsijanominaisuuksissaan ja tavoissaan lieventäviä asianhaaroja.
Huusihan isä tosin kuollessaan, että hän on taluttanut sieluja kadotuksen kuiluun ja helvettiin, vaan vakuuttihan lääkäri, että se on hermo- ja aivohäiriötä. Kuinka se on mahdollistakaan? Ei, hyvä Jumala! jos kerran taivasta on olemassa niin siellä varmaan, aivan varmaan, isälläni on asuin-sijansa."
CANZIO. Helvettiin kaikki juomalaulut ja runoniekat, jotka käyttelevät lauluksi niin viheliäistä ainetta kuin tämä: veressämme myrkyn vaikuttama, sairaloinen epäjärjestys ja häiriö, joka kalvaa elämämme lankaa ja himmentää järkemme valon, tämä narrikuume, jossa puhumme ja teemme hulluuksia, joita seuraa aina myöhä katumus. Ja kaikkea tätä koristaa laulun lahjalla! Kuinka luonnotonta!
Kreivi tosin oli aina ollut liian ylhäinen voidakseen yksinkertaisesti alhaissäätyisten tapaan uskoa Jumalaan, joka johtaa maailman ja ihmisten kohtaloita; mutta nyt tällä hetkellä hän uskoi kohtaloon, kovaan kohtaloon, joka oli peräisin hornan kuilusta ja oli viemässä häntä tuhoon. Hän uskoi helvettiin. Hän oli siis astunut yhden askeleen lähemmäs uskon vuorta.
Hysteriaa! kiehui hänen mielessään. Felldner on oikeassa, Felldner on mies minä olen houkkio, ajan tauti on merkinnyt minut, meidät kaikki. Helvettiin päin!... Maria! huusi hän taas. Heitä mokomat lapsellisuudet. Tule nyt heti!... Ei vastausta. Oli tullut hämärä. Hänen silmissään vain häämötti puutarhan käytäviä. Hän retkahti raskaasti penkille ja joi koko vesiruukun. Hiki virtasi hänen otsaltaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät