Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
ANTON. Liinalta. LEO. Iske alas, sinä taivaan nuoli, ja polta jo maapallomme karreksi, ett'ei enään kauemmin täällä luetella hulluuksia hulluin ihmislasten! Kaikki olkoon tuhka ja tomu! ANTON. Silentium! LEO. Kätkenyt häneltä sydämmeni salaista liekkiä! No keitä sitten?
Hänestä kerrottiin useita juttuja, muiden muassa tämmöinen: Myrskyisen nuoruutensa jälkeen oli hän mennyt muutamaan luostariin, siellä ainakin jonkun aikaa katuakseen nuoruutensa hulluuksia. Mutta tullessansa tuohon pyhään paikkaan ei tämä vaivainen syntinen ollut voinut sulkea niin joutuisasti porttia, ett'ei ne himot, joita hän läksi pakoon, olisi pujahtaneet sisään hänen mukanansa.
Vaan muista, että sydämesi ja kaikki omasi on minun... Kenenkä sitten olet sydämesi luvannut, ja miksi olet niin vakuutettu minun suostumuksestani? Ymmärtääkseni mahtanee olla jollekulle reippaalle herralle, joka on kaikellaisia hulluuksia korvaasi kuiskannut." Nämät sanat saattoivat Annan vapisemaan; isänsä ei ollut koskaan ennen häntä näin nuhtelevalla äänellä puhutellut.
Mathieu seisoi hetken hiljaa ja palasi todellisuuteen. Sitten hymyili hän. "Olet oikeassa, minä haaveilen, minä puhun hulluuksia. Vielä ei minun kunnianhimoni ulotu niin pitkälle, että minä tahtoisin tulla Chantebledin kuninkaaksi.
Monta kertaa kun minulla oli loma-aikaa, käski hän minut tykönsä, puheli kanssani ja antoi minun kertoa itsellensä kaikellaisia hauskoja kertomuksia, joille hän sitten nauroi sydämellisesti. Tavallisesti oli hän hyvällä tuulella; välistä vain tuli itse-päisyyden-perkele häneen, ja silloin teki hän hulluuksia, joita ei kukaan muu tekisi.
"Isä," keskeytti häntä Katri nopeasti, "älä toki mitään pahaa luule! Olihan se tietysti Annasta vaikeata tavata Tommia noin äkki-arvaamatta, ett'ei hän sitä suinkaan ollut aavistanutkaan." Peltola pudisti maltittomalla liikunnolla päätään, juuri kuin olisi hän kerrassaan tahtonut antaa tiedoksi, ett'ei kellään ollut oikeutta muistella vanhoja hulluuksia.
He löivät vetoa siitä, kuka heistä saisi sattumaan siihen, ja nyt alkoi piiritys, kuin jos Swart olisi ollut Sevastopoli ja hänen nenänsä sangen tärkeä paikka siinä. Kaikkia hulluuksia ne ylioppilaat sentään keksivätkin! Hei! nyt toinen heistä heitti ison savenpalan ihan vasten Swartin paksua, kaunista nenää, ja Swart säpsähti unestaan ja rupesi aivastamaan.
Kreivi Lejonborgin ohuitten huulien välistä kuului ölisevä äännähdys. Kuka piru on kirjoittanut moisia hulluuksia? huusi tutkija. Minä ... en tiedä, sammalsi tutkinnonalainen tuijottaen eteensä kuin mielipuoli. Ja miten h...ssä sinä olet voinut takertua kiinni mokomaan?... Oletko kokonaan kadottanut järkesi, kun suotta panet vaaranalaiseksi elämäsi ja kunniasi!
»Mitä se poika siinä...» Kaapo sai korvapuustin ja lensi nurin niskoin. Kuin kärppä nousi hän jälleen ylös. Nytpä vasta miehet, Vennukin, nauramaan rupesivat. Tuo poika on koko häjy!... Mutta jopa täytyi käydä kiinni pitämään Kaaperia, ettei hulluuksia tekisi. Hän raivosi mielipuolen tavoin, kun ei saanut tuon poikavekaran kimppuun käydä.
"Jos minä sanallakaan varoittaisin häntä kävisi hän vaan kymmentäkertaa kujeellisemmaksi. Hän on täynnä hulluuksia, eikä voi olla yhä ilveilemättä." "Alice torui häntä siitä eilen illalla, ja ainoa seuraus tuosta oli, että olimme vähällä kuolla naurusta; mutta kuitenkin täytyy meidän pitää Jim'istä.
Päivän Sana
Muut Etsivät