Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
Sinä tanssit kuin rautalangalla, sinä vuoroin otat ja annat, sinä milloin heität mun helvettiin tai milloin taivahan kannat. Sinä tanssailet tapojen langalla ja houkuttain sinä horjut, mut juuri kun toivon sun putoovas, sinä punastut vaan sekä torjut.
Oletko sinä niin kauhean tuhma, että heität pois hampaat, jotka maksoivat 200 markkaa. KIRSTI. Se hyvä. Vaan minä en niistä antaisi en yhen yhtä märännyttä munaakaan. Enkä jo. En niin penniäkään! Ulos ja heti paikalla. KIRSTI. Entäs ne kaakku-munat? SUSANNA. Ulos, on sanottu sinulle.
Wappu kallisti päätänsä myöntäen. No, näetkös, me täällä Rosen'issa olemme miehiä, jotka voivat kosia missä hyvänsä, ja mikä tyttö hyvänsä olisi iloinen meitä saadessaan. Sinä voit valita jommankumman meistä veljistä ja heität semmoisen onnen luotas. Katsos Wappu, sitä sinä ehkä kerran kadut!
Ja kun sa haukut, pauhailet, Ma kärsin sen kuin vanki; Mut ellet kiittäis värssyjäin, Niin erot kohta hankin. Sun valkeille olkapäilles Saan pääni painaltaa, Ja varkain kuunnella, minne Sun sydämes kallistaa. Nyt ratsasrykymentti Jo ryskää tännekin, Ja huomenn' aikoo heittää Mun kulta armahin. Ja jos mun huomenna heität, Niin lienet tänään mun, Ja sulossa syleilyssäs Sen sulommin uneksun.
"Minä tiedän sellaisen paikan hartioittesi välissä, että jos siihen isken nyrkkini, niin sinä heität henkesi," huomautti Croton. "Minä tiedän sellaista kefalonilaista viiniä, että jos sitä juon, niin tulen terveeksi," virkkoi Chilon. Vinitius ei kiinnittänyt huomiota heidän puheisiinsa, sillä he likenivät juuri kaupungin portteja, ja siellä kohtasi heidän silmiään kumma näky.
Jos heität minut tuleen, niin palan, jos hakkaat minut palaisiksi, niin on minusta vaan lastuja jälellä. Mutta miten kurja ja katoovainen olenkin, niin olen kumminkin kappale tuota suurta ja elävää luontoa. Ja kaikki se voima, mikä Jumala on luontoon pannut, on minussakin. Minä en voi enempää, kuin mitä luonto voi, mutta sen, mitä se voi tehdä, sen voin minäkin.
»Vinitius Petroniukselle: Tiedämme täälläkin, rakkaani, mitä Roomassa tapahtuu, ja mitä emme tiedä, sen kertovat meille sinun kirjeesi. Kun heität kiven veteen, leviävät aallot yhä etemmä ja etemmä. Sellainen pahuuden ja ilkeyden aalto on Palatinukselta virrannut aina tänne asti.
Mutta ennen sen heität kuin rantaan pääset, on se Matti siksi tuoreista aineista, sanoi Auno hymyillen. Eihän mitä! Kyllähän mies miehen kantaa, vakuutteli Erkki. Mattikin näkyi uskovan Erkin puheen. Jalat hervottomina hän istui Erkin käsivarrella ja toisella kädellään pidellen Erkin kaulasta suurilla silmillään katseli kulkijoita. Tultiin viimein rantaan ja venhe työnnettiin vesille.
"Kuka sitte on tuon arkkusen antanut?" "En vielä tunne häntä, mutta olen varma siitä, että hän on oleva minun ja teidänkin mielenne mukaan." "Parasta on että nyt panet maata," sanoi äiti, "näytät olevan vähän höperöpäinen. Tunnetun kultakappaleen heität luotasi tavoittaaksesi tuntematonta multakappaletta viimein et saa kultaa etkä multaa kyljen lämmittäjäksi."
"Mihin minä ne asetan?" kysyi Elsa. "Taas kysyy, mihinkä tavaran asetat! Ne viedään ensiksikin kaikki pihalle, puhdistetaan ja tuuletetaan. Sitten viet kaikki kelpaavat kotiisi, Sinne missä asut, ja kelpaamattomat heität pellon höysteeksi, vaikkapa Munkkiniemenkin pellon; ei pelto lantaa paheksine." Nyt alkoi kiire työ. Kaikki irtaimisto kannettiin kedolle, jossa ne puhdistettiin ja tuuletettiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät