Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Kun sentähden velkamieheni rupeavat vannomaan rehellisyyttänsä, sanon kohta ylös lainan ja vaadin rahani heti takaisin. Astuttuani tämän maan lävitse, tulin eräälle järvelle jonka veden väri vivahti keltaiseen. Rannalla oli lautta, jolla pienestä maksusta kuljetettiin kulkijoita järven poikki Järjelliseen maahan.
Hän kiiruhti eteenpäin, saapui kaupungin portin kautta pitkän kadun päähän. Talojen ovet olivat jo avoinna, mutta kaduilla näkyi vain aniharvoja kulkijoita; kaupungin elämä oli vasta heräämäisillään, mutta kas! eräässä kadunkulmassa hän huomasi useita miehiä seisomassa katetun kantotuolin vieressä. Niiden joukosta kohosi muhkea vartalo, ja Ione kirkaisi tuntiessaan miehen Arbakeeksi.
Niin kuljettiin sitten metsien halki; hevosella oli jalassa lumianturat, joita ruotsalaiset nimittivät "trygor", miehet hiihtivät. Glommen-virran laaksossa tavattiin ajokelpoisia teitä ja kulkijoita, joiden joukossa oli suomalaisiakin. Kuta lähemmäksi merta ja Osloa tultiin, sitä enemmän tavattiin ihmisiä maanteillä ja sitä enempi oli nähtävää.
Siellä oikoili pitkän pöydän alla ja nurkissa kaikenmoisia kulkijoita. Huoneen perällä oli verholla erotettu osa Jojun vanhempia varten, ja sen lähimmässä nurkassa oli pojan vuode. Jojun vanhemmat pitivät jonkunlaista yömajaa. Maksu otettiin jokaiselta heti, sillä vieraat olivat useimmiten sitä laatua, että se tapa oli tarpeellinen. Muuten olisi maksu saattanut jäädä tulematta.
Kulkijoita sivuuttaessaan Esa aina jotakin huudahti hevoselleen, ikään kuin tämä vielä olisi sellaisia kiihottimia tarvinnut. Ja ihmiset, jotka kirkkoon menivät, kallistelivat surullisesti päätänsä ja virkkoivat: »Hyvä Jumala, mitä tuostakin vihdoin tullee!» Tunsivathan kaikki hänet. »Saas nähdä», jatkoivat arveluitaan, »eikö siinäkin vielä tule isäin pahat teot lasten päälle.
Sillä tavalla taistellen pääsi Jaakko kartanolle ja niin kadulle. Tuota puolihämäräistä katua juosta roikasi hän niin paljon kuin eteensä pääsi, ja tuo hurja joukko jäljessä, huutaen: "Murha, murha! Ottakaa kiinni". Tuohon takaa-ajajajoukkoon yhdistyi muitakin kadulla olijoita ja kulkijoita, ja viimein tuli heitä mahdotoin parttio.
Kukin pyöritti vannettansa juosten sen vierellä, estääksensä sen kaatumista, ja niin mentiin aika kyytiä pitkin tietä. Missä he vaelsivat talon ohi, juoksi koko väki katsomaan ihmettä ja siunailemaan: No mitä maailman lopun kulkijoita ne nyt mokomat ovat! No en paremmin sano, siunailivat toiset. Enemmittä häiriöittä voivat pojat kumminkin matkaansa juosta hölköttää.
Mutta ennen sen heität kuin rantaan pääset, on se Matti siksi tuoreista aineista, sanoi Auno hymyillen. Eihän mitä! Kyllähän mies miehen kantaa, vakuutteli Erkki. Mattikin näkyi uskovan Erkin puheen. Jalat hervottomina hän istui Erkin käsivarrella ja toisella kädellään pidellen Erkin kaulasta suurilla silmillään katseli kulkijoita. Tultiin viimein rantaan ja venhe työnnettiin vesille.
s. o. parin virstan. Ne huolelliset katseet, jotka El Hakimin ratsumiehet nyt heittivät johtajaansa, näyttivät ilmottavan suurta pelkoa; mutta samalla järkähtämättömällä vakavuudella, jolla hän kehotti seuralaisiansa rukoukseen, hän luoksensa kutsui kaksi parhainta ratsumiestään ja käski heidän, niin paljo kuin varovaisuus salli, lähetä noita erämaan kulkijoita sekä tarkemmin ottaa selvä heidän lukumäärästään, heidän matkastaan ja, jos mahdollista, heidän tarkotuksestaan.
Maantie kun oli sulana, kuivalla hiekalla, eikä ollut näkyvissä sellaisia kulkijoita, joista olisi tarvinnut välittää, tempasi iloinen mieli jalatkin palvelukseensa. Tuontuostakin pelmahtivat parit kilvan juoksuun, toiset tarttuivat käsikkäin ja pyörivät ympäriinsä niin huimasti, että pahoin huivinnurkat ja hameenhelmat liehuivat mennessä.
Päivän Sana
Muut Etsivät