Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025


Mutta tiikeri makasi rauhallisena ja pitkin pituuttaan ojennettuna häkissään ja vain silloin tällöin ruumistaan venytellen tai pitkään haukotellen se ilmaisi tuntevansa vankeuden tuskaa tai kärsivänsä ihmisjoukosta, joka oli tullut kunnioittaen sitä katsomaan.

Niistä ahneimmat nukkuivat aloilleen, ja toisilta kului aika aivan huomaamatta, ryyppiessä ja poristessa, niin etteivät ne muistaneet yrittääkään lähteä. Unteloina ja pahasti haukotellen ne aamusella kuonistelivat ylös, kun kahvin kantaja meni herättelemään.

Mennään nyt maata, että jaksetaan aamulla nousta." "Parasta taitaa olla", myönsivät toiset haukotellen. Ryyppäsivät lasinsa pohjaan, riisuutuivat ja puhalsivat vahakynnttilän sammuksiin. Sen jälkeen ei enää tulta pilkottanut mistään ikkunasta laitoksessa. Oli aamusta ja päivästä tullut toinen ehtoo. Ystävykset istuivat taas entisellä paikallaan pyöreän pöytänsä ääressä. Torkkeli oli kertomassa.

"Sinä olet kovin hyvä", vastasin minä kiitollisena. "Minä olen suuressa kiitollisuuden velassa sinulle". "Sinulla ei ole mitään sisarta, onko?" kysyi Steerforth haukotellen. "Ei", vastasin minä. "Se on paha", sanoi Steerforth. "Jos sinulla olisi ollut, olisin luullut häntä sieväksi, kainoksi, pikkuiseksi, kirkassilmäiseksi tytöksi. Minä olisin mielelläni ruvennut hänen tuttavakseen.

Saavuttuaan koivikkoon, jossa herra Vigert lukien makaili, ei rouva voinut olla poikkeamatta riippuverkon luo. "Jos teitä, herra Vigert, haluttaa tänään tervehtiä tuttujanne, niin ilmoitan, että Ludvig viipyy koko päivän poissa", sanoi hän imelästi hymyten. Herra Vigert nauroi itseksensä. "Vai niin", vastasi herra Vigert haukotellen ja jalkojaan ojentaen, "kiitoksia tiedosta."

Puolitoistaviikkoisten keskeytymättömien jouluilojen jälkeen sekä Laurvigissä että täällä se oli ollut oikeata kumppalihutikkaa ja muuta hutikkaa myös! piti nyt taas todenteolla ryhtyä työhön; vaan se kävi ainoastaan huokaillen ja haukotellen ja muissa ajatuksissa kirjan ääressä. Yhtä ja toista juohtui uudestaan hänen mieleensä.

Ukko Swart oikoili haukotellen selkäänsä, kunnes vihdoin kuumuus sai vallan hänenkin ylitsensä, hän nyökäytti ja nyökäytti päätään, ja ennen pitkää ilmaisi peloittavan kumea kuorsaaminen, että ukko Swart nukkui. Kalle Witt huojahteli ja nyökkyili, kunnes hänen silmäluomensa tulivat niin painaviksi, että hän asetti päänsä isänsä syliin ja nukkui.

"Sitä tosin en minäkään katsonut", puhui ylhäinen herra haukotellen ja heitti lehden jälleen pois. Sitte hän meni isännän luo ja pyysi laittamaan huonetta kuntoon, niin pian kuin mahdollista, koska hänellä vielä ennen maata menoa oli paljo kirjoittamista siellä. Tehtaanomistaja Wilson hyvin oudosteli herra Butlerin ulkomuotoa.

Talossa oli kauniit, kirkkaat lasi-ikkunat, kukkaiskimppuja näkyi ikkunalaudoilla, seinät olivat uudenaikaisesti karkeiksi hakatut, ja ajokoira istui haukotellen portailla kuin kotonaan ainakin.

Mutta ei pappa sitäkään kuunnellut. Hän istui yhä nojatuolissaan ja mietteihin vaipuneena epämääräisesti ja väsyneesti katsoi liikahtamatta eteensä. Sitten sanoi ajatuksissaan hiljaa, ajattelematta mitä sanoi: Olisipa hauska kuulla mitä se puhuu. Ja vähän ajan perästä lisäsi, heräten ajatuksistaan, haukotellen: Lapsi, jätä minut nyt, minä tahdon vähän nukahtaa.

Päivän Sana

halpasukuisen

Muut Etsivät