Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Oli jo melkein pimeä, ensimmäiset syystähdet tuikkivat jo kelmeästi taivaalla. Ikkuna rasahti saranoillaan ja hän säpsähti, niin että oli parkaista. Oletko sinä siellä, Elli ... mikset tule jo nukkumaan? Hänen miehensä seisoi haukotellen ikkunassa ja oli jo riisuutunut. Hänenkö luokseen!
Tytölle kuuluu, että hänellä on hienot hermot, eikä hän saa olla piijan kaltainen; muita kyllin siitä. Gustafva näki kai mamselli Liina Anton'in. Kyllä, vastasi tyttö haukotellen. Hän taasen on jäykkyys itse: ilman keskustelu-taitoa, ilman käytöstapaa, vieläpä ilman tavallista kieli-sivistystä.
"Minä luulin, ettei hän koskaan kuolisi." "Jumala tiesi", sanoi ensimäinen haukotellen. "Mitä hän on rahojensa tehnyt?" kysyi puna-naamainen gentlemani, jonka nenän-nipusta riippui liika-kasvi, häälyen niinkuin kalkkunakukon helttalehdet. "Sitä minä en ole kuullut", lausui isoleuka mies, haukotellen taas. "Ehkä jättänyt ne ammattikunnallensa. Minulle hän ei ole jättänyt niitä.
Monta pärettä oli jo palanut uunin nurkkapihdissä, kuin tuli isäntä makuuhuoneestaan pirttiin ja haukotellen tuumasi nyt tulevan tuiskun, eikä taida tulla markkinaan lähtöä. "Mikäpä sinne lähtee nousevan ilman selkään rypemään. Jos on huomenna parempi ilma, niin saattaa sitte lähteä ja jos ei ole säätä, niin ei tule suurta hallaa, jos emme käy ollenkaan."
Luuli sitä surua kuitenkin sateen synnyttämäksi, jonka tiesi häviävän kun pääsivät lämpimään kyökkiin. Senpätähden hän puoleksi kylmästi ja haukotellen kysyi: "Mikäs teitä nyt ajaa jälestä, kun näin aikaseen tuommoisella ilmalla olette liikkeellä? Sataa, että yksi jyrinä on kuulunut koko aamupuolen yötä."
Sen oli siihen pannut äiti, kun hän ensimmäiselle matkalleen lähti, se oli pieni kirja, joka ei paljoa tilaa ottanut. Jonkunlaista keikailemista oli se, että hän aina piti sen pöydällään, josta toverit sen huomasivat ja ihmetellen kyselivät, mitä hän sillä kirjalla tekee?! Nyt avasi hän sen hajamielisesti ja alkoi sitä haukotellen selailla.
Hän ajoi remakasti ylös miehet ja komensi Hannan, joka istui haukotellen vuoteensa laidalla porstuan karsinassa, noutamaan vettä lähteestä, sillaikaa kun hän itse kävi tekemään tulta hellaan. Saatuaan sen syttymään hän otti kahvipaahtimen seinältä ja komensi: Söderling, vetäisehän kirstu esiin ... missä sen on avain? Tuossahan tuo on kannen päällä, mihin itse eilen panit.
Ei muuta neuvoksi kuin röykytettiin masinisti ylös. "Laita kaupunkiin meidät," sanoi Nikkinen, ja Rikkinen sanoi samalla lailla. "Kuka hullu sinne yöllä menee? Minä tahdon maata. Hyvää yötä, herrat!" vastasi masinisti haukotellen ja, käännyttyään toiselle kupeelle, nukkui kuin tallukka.
Minä olen maaherran sanansaattaja, vastasi Elias sukkelasti, ja minut on lähetetty Vaasasta viemään sanaa sille herralle, joka tänä iltana kulki tästä kautta kolmen hevosen vetämässä isossa venäläisessä reessä. Minä tahdon tietää, milloin hän lähti täältä ja menikö hän jäitse pohjoiseen päin. Renki, jonka ymmärrys vielä torkkui, tuijotti äsken tulleeseen ja kysyi haukotellen: Kuka herra?
Johannes oli jo nukkumassa, kun hän tuli. Ja seuraavana aamuna hän pani Liisan tiukasti tilille siitä. Sinä tulit eilen kotiin tavallista myöhemmin, hän sanoi. Olitteko ravintolassa? Kyllä, vastasi Liisa haukotellen. Ensin atelierissa, sitten ravintolassa. Ja sitten jälleen ravintolassa? tiukkasi Johannes. Hän oli itse eilen illalla istunut ulkona rouva Rabbingin kanssa.
Päivän Sana
Muut Etsivät