Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. lokakuuta 2025
Hän maissa vieraissa voi vaeltaa laajan, Vaan kerran varmaan isänmaahan palaa Hän taas, tai vie hän myötäns' isänmaan ja Perustaa pienen Tanskan, Norjan milloin Englantiin, Ranskaan, milloin Velsklantiin, Tai minne parhain sopii. HAKON. Moni urho Ajoiksi matkaan läks, kun kotimaassa Hän rauhaan kyllästyi, tai milloin tulva Tai rutto, nälkä kotilieden luota Pakotti hänet.
HAKON. Niin totta, kuningas kuin KNUUTI. Suosiolla Olette, teidän armonne, mun suonut Vapaasti puhua; siis pyydän loppuun Mua kuulemahan. Teidän armonne Suloista Valpuria rakastaa Se luonnollist' on; hän on ihana. Te Aksel Thordinpoikaa vihaatten Se luonnollist' on; hän se onnellinen. Te toki voittavanne luuletten Se luonnollist' on; tehän voimallinen.
Sinust' olkoon Kuningaskuntanani Nidaros Ja Bergen, Vigen, mikä hyvänänsä; Minusta on se sydän Valpurin; Sit' ei voi mikään Erling multa ottaa, Kun armahasti lempeni on ensin Sen sulokruunun mulle valloittanut. Knuut veli, tule, tule lähemmäksi; Jo vanhus meni. KNUUTI. Hämmästyin kun hänet Näin täällä kirkoss'; ensikerran kahteen Vuos'kymmeneen! HAKON. No, löysit Valpurin?
HAKON. Niin, suurta! Mä äsken kuulin hänest' esimerkin, Mi mulle mieleen on, mi näyttää, ett'ei Vaan uljas, voimakas hän ole urho, Vaan tunnollinen kristittykin: hän On vaimostaan Klementiasta itsens' Erottanut sen vuoks, ett' toisillensa Sukua liian läheistä he ovat. AKSEL. Se perisyy ei ollut.
Kupeeltan' miekan käsin vasemmin Mä sieppaisin ja vaatisin sua hengen Edestä otteluun. AKSEL. Ma vannoin kautta Mun Valpurin', ett' arvoss' sua pidän. HAKON. No niin! Myös korkeassa arvoss' on sun Mua pitäminen. Sillä uhrin teen Ma sulle, Aksel! Mutta uhrin suuren; Se tarpeen on, ett' oivallat sen arvon. AKSEL. Mun herrani!
AKSEL. Mun kuninkaani! HAKON. Valpurin tähden Hakon Norjan kruunun Nyt kadottaa, mut Valpurin hän itse Valpurin tähden kadottaa. Niin, huomaa Mun lahjan' arvo! Voitonhalun vuoks ei Vähempää suuremmalla palkita. AKSEL. Oi, jalo serkku!
Pait sitä, etkö kaikin mokomin Voi näyttää hälle todeks, että moinen Kosija, jok' on ihan kadonnut, On joko uskoton tai kuollut! KNUUTI. Turha On, herra, naisten kanssa kiistellä, Etenkin kun ne innoin rakastavat. Ne mitään perusteit' ei ota lukuun, Ei aikaa, eikä paikkaa. Rakkaansa On aina heidän luonaan, itse vaikka Varjaagein kanss' se oisi Kreikan maalla Kyrialaksin väessä; HAKON. Kova onni!
SIGURD. Mut arvoisuutta Ja enteitä on kansan taruissa. HAKON. Ja taikauskoisuutta. Tuolla tulee Knuut veli. SIGURD. Siin' on epäuskoisuutta, Mut arvoisuutta ei. Se viekastelija! Ma moista inhoon mustaa etanaa. Nyt tule, Hakon! Mato madelkoon. HAKON. Kuninkaan rippi-isäst' arvoin puhu. SIGURD. Sun rippi-isästäs? No, Herran nimeen. HAKON. Mull' asiaa on hälle tärkeää.
Ja miks en? Mistä olet nähnyt sen? Sinäkö vaan voit nähdä ihanuutta, Suloa Valpurin? Ja eikö urho Vois rakkautta tuntea, vaikk' ei Hän sinun laillas huiman hurja ois? AKSEL. Sa rakastat siis Valpuria? HAKON. Niin Kuin mies ja niin kuin kuningas. Mä hälle Suon hyvää; tahdon, että naimisensa Perustuu puhtaisuuteen, laillisuuteen.
Sä mitä toimit hautain keskellä? Ja miksi huokailet kuin heikko nainen? Verekset kasvos miks on vaalenneet? Miks silmäs palavat kuin juopuneen? Oi, Hakon, voiko nainen häirähyttää Urhoollisuuttasi ja reippauttas? Maakunta kaipaa kunnon valtiasta, Joss' urheasti Haarderaaden voima Ja Maunon mieli yhdistyvät.
Päivän Sana
Muut Etsivät