Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. syyskuuta 2025
"Laatokassa", vastasi Heikki. "Herra siunatkoon tuota poikaa!" huudahti emäntä. "Ihanhan sinä haastelet niinkuin olisit mieltäsi vailla." Nyt antoi nuori Heiskanen Laatokan näyttönumeron isällensä, ja kertoi saaneensa sen kasetin kaupungista. Isä otti lehden, ojensi sen kauaksi, sirristi silmänsä ja luki ilman silmälasia: Laatokka. "Kylläpäs ne oli puustavit!" "Niin, mutta katsokaas!
Kaupungissa, näetsen Liisa, näin minä opin pitävän lehmää sarvesta ja älyn sitä lypsävän viekkauden vaunuissa ja rehellisyyden jalkaisin totuuden hakkaavan puita ja kavaluuden istuvan valkialla. LIISA. Voi, voi! Jussi, mitä haastelet! Hyödyttääkö nekin meitä?
MARCIA. Tämä ei ennusta hyvää. Sinä hengität tulta ja liekkiä, ja povessasi näen kamalasti kiiltävän tikarin. GREGORIO. Ken taitaa minua kieltää kantamasta sitä? Olkoon se siellä ketä varten hyväänsä. MARCIA. Miksi haastelet kanssani peitellen hänestä?
Kun sitä kerta vuodessakin hyvin kohtelet ja hellästi sille haastelet, niin muistaa se vain sen ja kaikki pahat päivänsä unohtaa ja raskaimmatkin kuormansa iloisin mielin vetää. Nyt tiedät, miten se vanha ruuna jaksaa sitä isoa vesitynnyriä kiskoa. Hauskaa joulua nyt sinullekin! Joko sinä menet? Minulla on kova kiire.
Hällepä vastasi näin jalo Hektor heiluvaharja: "Kummia haastelet, kohtuudell' ei soimata suinkaan voi asetöitäsi toinen, kosk' olet urhea kyllä; mutt' olet häilyvä suotta ja veltto, ja siks suru karvas mieltäni kaivaa, kun sua pilkkaavan minä kuulen iliolaisten, joill' iso kärsimys on sinun tähtes. Vaan tule!
MIKKO. Sinä tulisit sen perään minulta ja linkoisit itses sitten tästä Amerikkaan. ESKO. Jos näin sinä haastelet vakaasta mielestäs, niin Jumal' järkeäsi varjelkoon, mies! Mutta enhän ihmettele, jos oliskin aatuksen voimas hieman hämmentynyt, koska en ole itsekään kaukana siitä, ja molemmat olemme samassa puristimessa.
"Sinä haastelet tuhmia ja panet sekasotkua", sanoi Tiina-täti lapselle, joka odotti kiitoksia tai makiaista suuresta uutisestansa ja hyvästä muistostansa. Mutta kuitenkin rupesi tädin korvia kuumottamaan. Itseksensä ajatteli hän: joku perä siinä toki lienee; mun on meneminen ottamaan asiasta selvon.
Varrotkaa siis, siks kuin tuo syli syksyttömämpi kultia kenties ei, mut viljemmät ilonpäivät.» Tuohonpa kummastuin nyt vastas lempeä Hanna: »Missä on järkesi, mietitkös mitä haastelet, hupsu! Miksi ei vanhaakin vois lempiä, hellien hoitaa sen taloutta ja riemulla nauttia sen tavaroista?
1:N PAIMEN. Kurja mies, viistoon, luulen minä, on taas aivos kierretty, koska senkaltaista haastelet. 2:N PAIMEN. Hänen totisesti näin. 1:N PAIMEN. Tuulikki itseänsä sinulle näytteli? Hän sitten yhtäläinen töllö olis, kuin sinäkin. Mutta nyt ei ole aika hullutella, vaan mene ja vastaa lehmät tänne tuolta korven rannalta. 2:N PAIMEN. Sen olen jo tehnyt, niinkuin näet.
NYYRIKKI. Ei manalaisena, vaan täydessä lihassa ja veressä niinkuin mekin. Hän elää ja vaimonsa myös, ja onpa heillä kaksi tytärtäkin vielä. KIMMO. Miksi haastelet noin? NYYRIKKI. Haastelen, mitä olen nähnyt omilla silmilläni. KIMMO. Missä olet heitä nähnyt? NYYRIKKI. Erämaassa. Kalalammin niemen kärjessä mökkinsä seisoo.
Päivän Sana
Muut Etsivät